Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili lauantaina Ylen Ykkösaamussa ja kommentoi tiistaista puheluaan Venäjän presidentti Vladimir Putinille.
Toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi Stubbilta, minkälainen muutoksen hetki puhelu oli Suomen ulkopolitiikassa.
– Se oli muutoksen hetki siinä mielessä, että se oli ensimmäinen kerta, kun itse tasavallan presidenttinä keskustelin presidentti Putinin kanssa. Se oli muutos siinä mielessä, että saimme ensimmäistä kertaa suoraa informaatiota siitä, mikä on Venäjän presidentin näkemys sotatilanteessa. Se oli muutos myös siinä mielessä, että pystymme ensimmäistä kertaa antamaan viestiä suoraan ukrainalaisilta venäläisille, Stubb vastasi.
Stubbin mukaan Suomi ja Norja avasivat keskusteluyhteyden Venäjän kanssa Ukrainan pyynnöstä, mutta Suomella ja Norjalla on myös omat turvallisuuspoliittiset intressinsä.
– Me olemme Venäjän rajanaapuri ja jossain vaiheessa yhteydet on ja oli avattava.
Stubbin mukaan Suomella ei ole mitään tarvetta päästä mukaan neuvottelupöytään tai hakea itselleen "gloriaa".
– Kuten olemme huomanneet, tällaisen yhden eurooppalaisen edustajan määritteleminen tai nimeäminen näyttää olevan aika vaikeaa ja sen takia me toimimme vähän, jos kieltä saa käyttää, monitoimiohjuksena, jossa taustalla toimii Norjan ja Suomen kaltaiset maat, mutta etulinjassa toimii isommat pelaajat, kuten Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Euroopan komissio, Euroopan neuvosto ja Nato, ja me tuemme heitä parhaamme mukaan.
Stubb sanoi ymmärtävänsä, että puhelun toteutustapa on saanut osakseen kritiikkiä, mutta kiisti olevansa huolissaan Pohjoismaiden rivien rakoilusta.
– Kyllä meillä kaikilla Pohjoismailla on ihan sama tavoite tässä, eli Ukrainan tukeminen ja Ukrainan rauhanneuvottelujen edistäminen. Siinä mielessä en ole huolissani.
Stubb korosti Ykkösaamussa, että Suomi ei toimi minkäänlaisena rauhanvälittäjänä, vaan ”sataprosenttisesti” Ukrainan tukena.
– Sen viestin me myös välitimme presidentti Putinille.
Kiistää "historialuennon"
Stubbin mukaan idea puhelusta syntyi Oslossa 20. lokakuuta, ja sitä valmisteltiin amerikkalaisten ja ukrainalaisten kanssa noin viikon ajan.
– Ensimmäisenä oli (Steve) Witkoffin vierailu Pietariin keskiviikkona (21. lokakuuta), ja sen jälkeen rupesimme käymään keskusteluja sekä amerikkalaisten että ukrainalaisten kanssa siitä, olisiko hyötyä siitä, että Suomi ja Norja pystyisivät välittämään viestejä presidentti Putinille ennen oletettavaa Abu Dhabin kokousta. Perjantaina päädyimme siihen, että näin voitaisiin tehdä, Stubb sanoi.
– Sen jälkeen ehdotettiin aikaa, josta saimme vastauksen hyvin nopeasti tiistaiaamulle, ja siitä lähtivät tämän varsinaisen puhelun valmistelut.
Financial Timesin mukaan Putin piti Stubbille ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Størelle puhelimessa "historialuennon".
– Se ei pidä paikkaansa. Se on virheellistä informaatiota.
Stubb sanoi Putin esittäneen ensimmäisessä puheenvuorossaan näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen. Siinä oli Stubbin mukaan paljon julkisuudesta tuttuja viestejä Venäjän linjasta liittyen Krimin niemimaahan, Donetskiin, Luhanskiin ja kansanäänestyksiin.
– Saimme myös hänen näkemyksensä Istanbulin neuvotteluista, jotka tapahtuivat Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan jälkeen maaliskuun taitteessa 2022.
Viestit Putinille
Tämän jälkeen Stubb, Støre ja Putin kävivät "normaalia keskustelua", joka oli Stubbin mukaan "hyvinkin konkreettista".
– Meillä oli kaksi keskeistä viestiä presidentti (Volodymyr) Zelenskyiltä presidentti Putinille. Sitten meillä oli mahdollisuus kysyä, miten hän tulee toimimaan Abu Dhabissa. Keskustelu oli tässäkin mielessä hyvin hyödyllinen, Stubb sanoi.
Vaaherkumpu kysyi Stubbilta, mitkä olivat Zelenskyin viestien pääsisältö?
– Presidentti Zelenskyin viestien pääsisältö on samantyyppinen, minkä hän on julkisuuteen antanut. Ensimmäinen on se, että hän haluaisi käydä kahdenvälisen keskustelun presidentti Putinin kanssa ja keskustella muun muassa aluekysymyksistä ja turvallisuudesta.
– Toinen oli nimenomaan nämä niin sanotut de-eskalaatiotoimenpiteet, eli että saisimme jonkinnäköisen tulitauon keskeisissä kysymyksissä, kuten energiassa ja energiainstallaatioissa, ruokaturvallisuudessa, vankienvaihdossa tai ylipäätään infrastruktuurissa. Nämä olivat ne viestit, jotka pystyimme välittämään presidentti Putinille.
Vaaherkumpu kysyi Stubbilta hänen omaa arviotaan, miten perimmäistä tavoitetta, rauhaa Ukrainaan, saatiin edistettyä puhelulla Putinille.
– Varmaankaan ei takapakkia otettu, mutta on sanomattakin selvää, että ensimmäinen puhelu on enemmän luottamusta herättävä toimenpide.
Stubb myönsi kuitenkin, että tällaisessa tilanteessa otetaan aika usein yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin.
Stubbin mukaan Suomi ja Norja briiffasivat puhelun jälkeen Zelenskyin, ja sen jälkeen Euroopan johtajia. Stubb kertoo soittaneensa eurooppalaisille johtajille 10–15 suoraa puhelua viimeisen parin vuorokauden aikana.
– Kaikki on pidetty informoituna siitä sisällöstä, koska tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Eurooppa sai suoran viestin Venäjältä liittyen Ukrainan sotaan tai vaikkapa Itämeren tilanteeseen.
Varjolaivasto nostettiin esille
Stubbin mukaan puhelu antoi Suomelle mahdollisuuden oikoa julkisessa keskustelussa nähtyjä väärinkäsityksiä, joista yksi liittyi Itämereen.
– Emme halua nähdä Itämerta missään muodossa uutena Hormuzinsalmena. Tämä tuli keskustelussa kysymysten ja vastausten kautta aika hyvin esille, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan Putinille kerrottiin puhelimessa, että Norjan ja Suomen kaltaiset maat tukeutuvat kansainväliseen oikeuteen ja merenkulun vapauteen.
– Tämä on varmasti luottamusta herättävä toimi myös Venäjän suuntaan.
Stubbin mukaan Suomi ja Norja totesivat toisaalta Putinille, etteivät ne pidä Venäjän varjolaivaston toiminnasta Itämerellä.
Putin on ilmoittanut haluavansa Euroopan turvallisuuskehyksen osaksi Ukrainan rauhanneuvotteluja. Tämä ei Stubbin mukaan ollut puhelussa suoranaisesti esillä, mutta Suomen kanta asiaan on selvä.
– Turvallisuusrakenteesta ei voida missään muodossa puhua ennen kuin rauha on saatu aikaiseksi.
– Varmasti jossain vaiheessa Euroopan turvallisuusrakenteesta puhutaan, mutta lähtökohta meillä on hyvinkin yksinkertainen ja se on se, että olemme osa Natoa. Nato on puolustusliitto ja tae Euroopan turvallisuudelle.
Julkisuudessa on ollut arvioita, että Putinilla voisi olla Euroopan turvallisuuskehyksen osalta suoria vaateita myös Suomea koskien.
– Varmaan tällaisia toiveita on ja voin hyvin kuvitella, että jossain vaiheessa niistä keskustellaan, mutta tämä tapahtuu vasta sodan jälkeen. Suomi ei lähde missään muodossa rajoittamaan omia puolustusvoimiaan kenenkään ulkopuolisen määräyksestä.
”Toivottavasti saadaan tuloksia”
Avustajatasolla, todennäköisesti marraskuun puolivälissä järjestettävän Abu Dhabin kokouksen suhteen Stubb oli varovaisen toiveikas.
– Toivottavasti Abu Dhabista saadaan sellaisia tuloksia, että Zelenskyi ja Putin haluaisivat tavata. Se voi olla joko kahdenvälinen tapaaminen, Zelenskyi ja Putin, tai kolminkeskinen tapaaminen, jossa (Donald) Trump on mukana, Stubb sanoi.
Stubbilta kysyttiin myös, miten yhteydenpito ja suhteiden uudelleen luominen Venäjään jatkuu tiistaisen puhelun jälkeen.
– Katsotaan rauhassa askel kerrallaan. Varmaa on ainoastaan se, että suhde, mikä esimerkiksi Venäjällä ja Suomella on joskus aikoinaan ollut, tulee olemaan hyvin erilainen tulevaisuudessa.
Stubbin mukaan Suomi on nyt puolustusliitto Naton jäsen, mutta jossain vaiheessa suhteet Venäjään avataan kahdenvälisestikin.
– Milloin se tapahtuu, emme vielä tässä vaiheessa tiedä. Mielestäni diplomatiassa luottamusta rakentavat toimenpiteet ovat pitkässä juoksussa aina tärkeitä, ja sitä me nyt Ukrainan tukena teemme.
Letkautti Orposta
Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Suomen ole vielä aika avata kahdenvälisiä yhteyksiä Venäjälle. Stubbilta kysyttiin, miten yhteistyö pääministerin kanssa toimii.
– Ensimmäinen huomio on se, että pääministeri on täysin oikeassa. Ei tässä mitään kahdenvälisiä suhteita avattu, vaan tässä vietiin Ukrainan viestiä yhdessä Norjan kanssa, joka on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan intressissä, Stubb sanoi.
– Tietysti toinen huomio on se, että on ilman muuta selvää, että pääministerin kanssa keskustelen päivittäin ja tästä kysymyksestä montakin kertaa päivässä.
Vaaherkumpu kysyi Stubbilta, kuinka paljon hän viettää Orpon kanssa aikaa puhelimessa.
– Ihan liikaa, sanoo vaimo, Stubb letkautti.
Stubb sanoi keskustelleensa Venäjä-suhteista myös edeltäjiensä, presidentti Tarja Halosen ja Sauli Niinistön kanssa.
– Arvostan molempien kokemusta ulkopolitiikasta ja Venäjä-suhteista.