RKP:lle sairaalat ovat olleet pyhä asia, ja puolue on tyypillisesti vastustanut viimeiseen asti sairaalapalveluihin koskemista.
Nyt kuitenkin RKP:n sote-asioihin perehtynyt kansanedustaja Henrik Wickström sanoo, että hänestä erikoissairaanhoidon työnjakoa voitaisiin tehdä nykyistä enemmän.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että joitain toimenpiteitä ja palveluita keskitettäisiin nykyistä harvempiin sairaaloihin.
Wickström perustelee näkemystään potilasturvallisuudella ja hoidon laadulla, jota voitaisiin saavuttaa, kun osaamista kerätään yhteen.
Wickströmin mielestä vaativia tai harvoin tarvittavia palveluita, kuten lonkkaleikkauksia, voitaisiin tästä syystä keskittää. Tämä Wickströmin mukaan turvaisi myös sitä, ettei pienempiä sairaaloita tarvitsisi lakkauttaa.
Synnytykset ulkopuolelle
Wickströmin mielestä päivystävien sairaaloiden määrää ei kuitenkaan tulisi vähentää, eikä esimerkiksi synnytyksiä keskittää nykyistä enempää. Wickströmin mielestä olisi hyvä määritellä, minkä erikoissairaanhoidon palvelujen tulisi olla lähellä.
Wickström perustelee näkemystään sillä, että Suomeen halutaan lisää lapsia. Tämä on hänestä myös alueiden elinvoimakysymys.
Wickströmistä esimerkiksi Lohjan synnytysten lakkautus oli virhe.
– Kyllä sen näkee, että perheet sanovat, että tuonne ei haluta muuttaa, ja tulee pelkoa, Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa vaikuttava Wickström sanoo.
Synnytysten keskittämistä on perusteltu samalla syyllä kuin muunkin erikoissairaanhoidon, eli jos synnytyksiä on vähän, osaaminen ei pysy yhtä hyvällä tasolla, kuin jos vaativiakin synnytyksiä tulisi säännöllisesti vastaan.
Wickström korostaa, että myös synnytysten kohdalla täytyy huolehtia potilasturvallisuudesta. Hän huomauttaa, että Uudellamaalla synnytysmäärät ovat kuitenkin olleet kasvussa, mikä luo tarvetta tiloille.
Lääkärit potilaiden luokse?
Wickströmillä on myös ajatus siitä, miten osan palveluiden keskittämistä voitaisiin välttää. Hän ehdottaa, että erikoissairaanhoidon osaajia lähetettäisiinkin potilaiden luokse eikä toisinpäin.
– Tosiasia on se, että väestö pakkautuu kasvukeskuksiin, ja joissain tapauksissa, esimerkiksi kontrolleissa, voitaisiin tarvita asiantuntija paikalle.
Wickström viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa chat-vastaanottojen käyttöönotto ei vähentänyt merkittävästi läsnäkäyntien tarvetta Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Asiantuntijat voisivat liikkua Wickströmin ehdotuksen mukaan yhteistyöalueen (YTA) sisällä. YTA-alueita on viisi: Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen alueet.
– Tiedän, että tämä asia herättää tunteita siitä, mitä edellytetään lääkäreiltä. Mutta se on asia, josta haluan käydä keskustelua, koska erikoissairaanhoidosta tullaan puhumaan hallitusohjelmaneuvotteluissa. Ja en haluaisi sitä, että lähtökohta on, että Suomessa on tulevaisuudessa vain yliopistosairaalat.
Tämä ei olisi Wickströmistä hyvä asia myöskään huoltovarmuuden kannalta.
Kun tiedetään, että lääkäreiden saatavuudessa on haasteita ja paikoin käytetään edelleen aika kalliita vuokralääkäreitä, niin miten kustannuspuoli, miten lääkärit haluaisivat lähteä käymään laajemmalla alueella?
– Tiedän, että jotkut alueet ovat käyttäneet taloudellisia porkkanoita. Tämä on enemmän se keskustelu, että emme RKP:ssä halua, että palveluita on vain muutamassa sairaalassa. Työnjakoa pitää tehdä, mutta kyllä harvaan asutussa maassa pitää olla palvelutarjontaa kauttaaltaan koko maassa.
”Pitääkö julkisen tarjota kaikkea”
RKP on sitoutunut puolueiden yhdessä sopimaan velkajarruun, jonka myötä ensi kaudella pitäisi sopeuttaa 8–11 miljardia euroa. Sote-menot ovat jo noin kolmanneksen valtion budjetista.
Husin hallituksessa aiemmin istuneen Wickströmin mukaan hankinnoissa olisi paljon säästöpotentiaalia. Esimerkiksi kalliita laitteita voitaisiin Wickströmin mielestä hankkia enemmän yhteistyönä hyvinvointialueiden kesken.
Säästöjä voitaisiin hänestä saada myös siitä, että hoitokäytäntöjä esimerkiksi syöpien suhteen yhtenäistettäisiin.
Wickström istuu parlamentaarisessa palveluvalikoiman periaatteiden määrittelyn seurantatyöryhmässä. Hänestä keskustelu siitä, ”pitääkö julkisen tarjota kaikkea”, on paikallaan.
Nyt pohdinnassa on Wickströmin mukaan esimerkiksi se, ovatko sterilisaatiot jatkossa julkisista varoista kustannettavia.
Wickström huomauttaa, että esimerkiksi silmäsairauksissa hoitoonpääsy takkuaa monin paikoin. Kun resurssit ovat niukat, hänestä rahaa pitäisi laittaa vaikuttaviin palveluihin.
”Löytyy tehottomuutta”
Usein tarvittavien perustason palveluiden pitää Wickströmin mielestä olla lähellä ja helposti saavutettavissa. Tämä tapahtuisi hänestä omalääkäri/omahoitajamallilla ja sillä, että terveysasemia on eritasoisia.
Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on laajemman palvelun terveysasemia ja suppeamman palvelun lähiterveysasemia.
Wickströmistä voisi olla tarpeen, että omalääkäri/omahoitajamallista kirjattaisiin lain tasolla, jotta varmistettaisiin, että se todella toteutuu.
Vanhustenhoivan suhteen Wickström ehdottaa, että Suomi voisi mennä vahvemmin Hollannin malliin, jossa on erityyppisiä asumismuotoja.
Wickströmistä ikääntyneitä tulisi kannustaa muuttamaan ajoissa esimerkiksi senioriystävällisiin asuntoihin, joissa asuu muitakin ikääntyneitä, ja palvelut olisi heille tänne helppo tuoda.
– Että ei olisi niin kategorisesti sitä, että meillä 90-vuotiaita asuu omakotitaloissa maaseudulla ja he soittavat 112, koska muuta palvelua ei ole. Meillä löytyy tällaista tehottomuutta ja siiloutumista eri palveluiden välillä.
Wickström mainitsee esimerkiksi Espoon Leppävaarassa toimivan Elä ja asu -seniorikeskuksen, jossa on kaikille hyvinvointialueen eläkeläisille avointa toimintaa sekä yhteisöllistä ja ympärivuorokautista asumista.
Wickströmin mielestä säästöä ja helpotusta sote-alaa odottavaan työntekijäpulaan voitaisiin saada, jos vanhustenhoivassa hyödynnettäisiin nykyistä enemmän muitakin työntekijöitä kuin sote-alan ammattilaisia.
Muut työntekijät voisivat Wickströmin mukaan aktivoida ikääntyneitä asukkaita, jolloin hoitohenkilöstö voisi keskittyä paremmin työhön, johon heillä on ammatillinen pätevyys.
Wickströmistä myös Kela-kyydit voitaisiin siirtää kokonaan hyvinvointialueiden vastuulle, jotta koko palvelusuunnittelu olisi yksissä käsissä.
Indeksijarrut mahdollisuus
Wickströmistä tarkasteluun pitäisi ottaa se, että Suomessa palveluja järjestävät julkinen, työterveyshuolto, yksityinen puoli, opiskelijoiden terveydenhuolto YTHS ja Kela esimerkiksi kyytien osalta.
– Meillä on viisi eri järjestelmää ja näin pieni maa, niin se kertoo osittain tehottomuudesta.
Wickström katsoo, että omalääkärimalli voisi toimia myös työterveyshuollon kautta.
Wickström sanoo uskovansa, että kun terveydenhuoltoon saisi nykyistä nopeammin kontaktin, se säästäisi erikoissairaanhoidon kustannuksia myöhemmin.
Samoin hän uskoo, että säästöä saataisiin, kun hoidontarpeen arviointiin ei tarvitsisi käyttää niin paljon resursseja kuin nykyisin.
Kun sote-säästöjä täytyy ensi kaudella etsiä, Wickströmistä indeksijarrut voisivat olla yksi mahdollisuus.
Käytännössä hyvinvointialueiden rahoituksen indekseihin puuttuminen tarkoittaisi sitä, että alueet saisivat valtiolta vuosittain vähemmän lisää rahoitusta sillä perusteella, että niiden kustannukset ovat kasvaneet.
Wickströmin mukaan alueille pitäisi hyvissä ajoin kertoa, millä tavoin niiden rahoituksen kasvua jarrutettaisiin, jotta ne voisivat sopeuttaa toimintaansa sen mukaisesti.
