Yllättävä tieto varusmiesten fyysisestä kunnosta: ”Tätä ei ole paljon mediassa näkynyt”
Nuorten miesten fyysinen toimintakyky ja erityisesti kestävyyskunto on ollut nousussa jo yli viisi vuotta. Puolustusvoimien varusmiehille asepalveluksen alussa teettämissä 12 minuutin juoksukokeissa eli perinteisissä Cooperin testeissä tulosten keskiarvot ovat parantuneet 2020-luvulla jatkuvasti. Asian nosti esille äskettäin Maanpuolustuskorkeakoululla (MPKK) Helsingin Santahaminassa pidettyjen Sotatieteiden päivien paneelikeskustelussa sotilaan fyysistä toimintakykyä tutkiva apulaisprofessori Jani Vaara.
– Varusmiesten Cooperissa nähtiin aallonpohja 2019. Tätä ei ole paljon mediassa näkynyt, mutta se on nousussa, Vaara sanoi nuorten miesten kestävyyskunnosta asevelvollisuusarmeijaan liittyvässä keskustelussa.
Sotilaspedagogiikan laitoksella tutkimusta tekevän Vaaran mukaan vaatimukset sotilaan fyysiselle selviytymiselle ovat pysyneet ennallaan, vaikka teknologia onkin muuttanut sodankäyntiä valtavasti. Tämä on hänen mukaansa havaittu Ukrainan sodasta.
– Droonit ovat keskiössä. Yleisessä keskustelussa ei tule ilmi, että kyllä maasotaa käydään edelleen. Esimerkiksi oleellista on huomata, että taakankanto rasittaa sotilasta koko ajan. Robotiikkakehitys on voimakasta, mutta vielä ei olla siinä pisteessä, että sotilaan fyysisellä toimintakyvyllä ei olisi merkitystä, Vaara painotti.
Hän kertoi taistelutilanteessa sotilaan tyypillisen varustekuorman olevan noin 20–22 kiloa.
20 000 miestä
Nuorten miesten kestävyyskunnon parantuminen näkyy myös Puolustusvoimien vuosittain julkaisemissa varusmiesten kuntotilastoissa. Iltalehti kertoi jo viime vuoden lopulla, että alokkaille tehtävissä Cooperin testeissä on tulosten perusteella aallonpohja ohitettu. Juoksutestien keskiarvo oli viime vuonna 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä keskiarvo on saavutettu kymmenen vuotta sitten.
Tilastojen mukaan myös alle 2 200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samaan aikaan vähintään 3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä prosentilla, ja 2 600–3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut 5 prosenttia.
Sen sijaan tilastojen perusteella varusmiesten lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Cooperin testin lisäksi tehtävässä lihaskuntotestissä on mukana kolme erillistä testiä: vauhditon pituus, istumaannousu ja etunojapunnerrus.
Puolustusvoimien mukaan tulokset kattavat noin 20 000 varusmiestä ja kuvaavat melko kattavasti 19–20-vuotiaan miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia Puolustusvoimat ei sen sijaan raportoi, sillä testien otos ei edustaisi riittävää väestötasoa.
Univaje iso asia
Jani Vaara nosti Sotatieteiden päivillä esiin myös, että taistelutilanteessa sotilaaseen kohdistuu paljon eri rasitustekijöitä, joten fyysinen toimintakyky on tärkeää, ja kyse on ennen kaikkea siitä, miten pystyy palautumaan. Varustekuorman lisäksi merkittäviä rasituksen tuojia ovat kuuma tai kylmä lämpötila sekä jatkuva univaje.
– Ukrainassakin vuosien taisteluiden jälkeen huomattu, että taisteluväsymys on tärkeä tekijä hallita, hän sanoi.
Vaara kertoi Ukrainan sodassa olevan tällä hetkellä tyypillistä, että sotilas on jo valmiiksi kuormittunut etulinjaan saapuessaan. Tämä johtuu droonien muodostamasta niin sanotusta kuolemanvyöhykkeestä, jonka läpi mennään nyt usein jalkaisin. Tällöin kaikki varusteet on myös kannettava mukana.
Paneelikeskustelussa nousi myös fyysiseen suorittamiseen liittyen esille sotilaiden ikäkysymys.
– Ihan merkittävä havainto on, että Ukrainassa on paljon 50+-ikäisiä taistelijoita. Meillä reserviläisarmeijassa on paljon nuorempaa väkeä. Jos tätä yleistää, niin meillä tilanne on parempi, Vaara sanoi.
”Itku tullut”
Vaara kertoi, että varusmiesten lisäksi Puolustusvoimissa on nyt tutkittu myös paljon reserviläisten fyysistä toimintakykyä. Tästä on parhaillaan käynnissä oma laaja tutkimus. Hän totesi kertausharjoituksissa selvitetyn kuntotason yllättäneen monet reserviläiset.
– On itkukin tullut, kun on annettu palaute omasta fyysisestä kyvystä.
Vaara muistutti keskustelussa myös, että teknologisen kehityksen myötä jotkut sotilaiden tehtävät ovat muuttuneet paljonkin, mutta niiden takana on silti aina ihminen, ja fyysistä kuntoa tarvitaan näistäkin tehtävistä selviämiseen.
Paneelikeskustelussa nousi lisäksi esiin nuorten miesten ikäluokkien pieneneminen, joka tulee lähivuosina näkymään Puolustusvoimissa aiempaa pienempinä varusmiesten saapumiserinä. Vaara kertoi tämän tarkoittavan, että pienenevistä ikäluokista täytyy Puolustusvoimiin ottaa suhteellisesti enemmän tulijoita palvelukseen.
– Tänä päivänä pitäisi ottaa niitä, joita ei muuten otettaisi, hän totesi.
Keskustelijoilta kysyttiin myös, miten reserviläisen tulisi pitää huolta niin sanotusta kotivarasta fyysisen toimintakyvyn kannalta.
– Kotivara syntyy siitä, että arjessakin ponnistelemme, Vaara vastasi.
”Pitäisikö valikoida?”
MPKK:n sotilassosiologian professori Teemu Tallberg nosti keskustelussa esiin kysymyksen, mihin suomalaisten nuorten kansanterveydessä ja Puolustusvoimissa kannattaisi panostaa pienenevien ikäluokkien myötä.
– Pitäisikö valikoida (varusmiehiä) vai laittaa paukkuja ja toivoa kaikkiin? Puolustusvoimissa puhutaan myös, että kaikissa tehtävissä ei tarvita samaa toimintakykyä, Tallberg kysyi.
Vaara muistutti, että varusmiespalveluksen aikaiset fyysisen kunnon nousut ovat tilastollisesti isoja.
– Uskoisin, että kaikkien näiden avulla kannattaisi mennä. Jopa kevyemmissä tehtävissä siitä fyysisestä kunnosta on etua, hän sanoi.
Vaaran mukaan toinen näkökulma asiaan on, riittääkö Suomessa tarpeeksi erittäin hyväkuntoisia palvelukseen tulijoita.
– Yli 3 000 metriä juoksevia on nyt noin 5–7 prosenttia tulijoista. Tällä päästään lukumääräisesti yllättävän isoon määrään. On sitten toki eri asia, onko heitä onnistuttu sijoittamaan niihin tehtäviin, mihin heitä tarvitaan.