Hyvinvointivaltio on mahdollista ylläpitää talouden nollakasvusta huolimatta. Näin väittää Helsingin yliopiston tutkija Laura Wiman tuoreessa väitöskirjassaan.
Wiman on tutkinut väitöskirjassaan talouskasvuriippuvuutta eli sitä, millä tavalla yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia talouskasvusta. Wimanin keskeinen väite on, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kyetään ylläpitämään, jos ihmiset käyvät töissä sekä maksavat riittävästi veroja ja eläkevakuutusmaksuja.
Talouselämän haastattelussa Wiman arvioi, ettei pysyvä hidas kasvu olisi este työllisyyden ylläpitämisen näkökulmasta.
– Työllisyys riippuu monesta asiasta ja työllisyyttä voi ohjata monella tavalla. Sitä ei määritä talouskasvun tahti. On maita, joissa on matala talouskasvu ja melko korkea työllisyys, Wiman arvioi Talouselämän haastattelussa.
Väitöskirjan mukaan hyvinvointivaltio selviää nollakasvusta, jos hyvinvointi ja ekologinen kestävyys nostetaan politiikan tavoitteina talouskasvun rinnalle. Lisäksi julkisen vallan on tuettava työllisyyttä ja energiainvestointeja, jos yksityinen sektori ei siihen riitä.
Väitöskirja ei sisällä numeerisia laskelmia vaikutuksista eläkkeisiin tai valtion tuloihin.
Riikka Purralta tyly reaktio
Wimanin haastattelu on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps) Wimanin tutkimus ei vakuuta. Hän kertoo liikemies Jari Sarasvuon aloittamassa viestiketjussa kiinnostuneensa tutkimuksen ”yllättävästä havainnosta” niin paljon, että lähti selailemaan itse väitöskirjaa.
– En valitettavasti löytänyt mitään perusteluja väitteelle, jolla koko väitöstä markkinoidaan. Tutkielma ei sisällä lainkaan numeerisia laskelmia, ei liittyen eläkkeiden tai muiden etuuksien rahoittamiseen tai valtion tuloihin, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Purran mukaan perusteluiksi hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiselle nollakasvussa ja tällä väestöpolitiikalla eivät kelpaa systeemiteoria tai endogeeniset mallit. Hän huomauttaa, että valtio velkaantuu vuosittain miljardikaupalla.
Eilen julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuoden 2027 alijäämäksi arvioidaan 12,9 miljardia euroa.
– Sikäli kun tällaisille seksikkäille väitöskirjoille halutaan antaa näin suuri populaari medianäkyvyys, eikö joku toimittaja viitsisi edes esittää sen yhden oleellisen kysymyksen: Miten?
Tutkija: Ei tarvetta velkaantumiselle
Iltalehti kysyi Wimanilta, miten hän vastaa valtiovarainministeri Purran esittämään kritiikkiin.
Wiman kertoo toivovansa, että Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Eläketurvakeskus laskisivat nollakasvun taloudellisia vaikutuksia.
– Se on mielestäni nimenomaan ongelma tässä keskustelussa, että emme oikeastaan tiedä millaisista talouden parametreista puhumme, kun puhutaan hitaan kasvun normaalista, Wiman sanoo.
Numeerisen tiedon puuttuessa keskustelua on hänen mukaansa käytävä teorian ja talouden oletettujen mekanismien tasolla sekä hyvinvointivaltion tunnettujen mekanismien ja sääntöjen tasolla.
– Se on se taso millä tutkimukseni on pyörinyt.
Wimanin mukaan hyvinvointivaltion menoja ei tarvitsisi rahoittaa uudella julkisella velalla, jos talouskasvun oletuksesta luovuttaisiin.
– Jos päästään irti talouskasvun oletuksesta, niin julkisen velan kasvattamiselle ei nähdäkseni ole ihan hirveästi perusteita. Veroilla ja vakuutusmaksuilla kustannetaan kollektiivisia vakuutusjärjestelmiä ja julkisia palveluita.
Wiman ei osaa sanoa, kuinka korkeita erilaisten verojen sekä vakuutusmaksujen pitäisi olla ja miten niitä tulisi kohdentaa, jotta yhtälö saataisiin toimimaan.
– Suomalaisessa hyvinvointivaltiokeskustelussa ei mielestäni hirveästi muusta puhuta kuin palvelulupauksen pienentämisestä. Sen ohella pitäisi aika vakavasti suhtautua myös verojen ja vakuutusmaksujen nostamiseen ja pohtia vakavasti, että mikä siinä on se kipuraja ja minkä takia.
