Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kommentoinut sosiaalisessa mediassa levinnyttä videota, jossa venäläisdrooni vaikutti saalistavan ukrainalaista siviiliä H’ersonin kaupungissa.
Siinä venäläiset jahtaavat FPV-drooneilla (First Person View) siviileitä etenkin H’ersonissa. Iltalehti uutisoi tapauksesta jo aiemmin.
Presidentin mukaan useita ihmisiä kuolee päivittäin venäläisten käyttämän taktiikan seurauksena, jota hän ja muutkin ukrainalaisviranomaiset ovat kutsuneet ”ihmissafariksi”.
– Maailman on nähtävä tämä. Sen tulee nähdä joka ikinen palanen todisteista, jotka osoittavat Venäjän tulleen hulluksi ja sen sotilaiden nauttivan siviilien tappamisesta ja pahoinpitelemisestä, Zelenskyi kirjoittaa X:ssä.
Presidentti antaakin samalla varoituksen monille muille maille – mukaan lukien Suomelle – siitä, että Venäjä on pysäytettävä Ukrainaan.
– Suomen ja Kazakstanin, Baltian maiden ja Puolan, Etelä-Kaukasian maiden, Romanian ja Moldovan tulisi toimia yhdessä varmistaakseen todelliset turvallisuustakuut ja saadakseen Venäjän sodan päätökseen.
– Rauhaa tarvitaan, ja se edellyttää yhteistyötä kaikkien niiden välillä, jotka todella arvostavat rauhaa. Kiitos kaikille, jotka seisovat Ukrainan rinnalla!
Ukrainalaisdiplomaatti: Ukraina ei ikinä pääse Natoon
Ukrainan asevoimien entinen ylipäällikkö ja nykyinen Britannian-suurlähettiläs Valeri Zalužnyi ei usko, että Ukrainasta tulisi koskaan sotilasliitto Naton jäsentä.
Zalužnyin mukaan Ukrainan asevoimat eivät täytä Nato-jäsenyyden edellytyksiä.
– Tunnen Naton hyvin. Työskentelin henkilökohtaisesti noin 12 vuoden ajan sen eteen, että täytämme Naton standardit, ja joka vuosi kuulin satuja siitä, miten liittyisimme Natoon minä hetkenä hyvänsä, Zalužnyi sanoi Europeiska Pravdan haastattelussa.
Zalužnyin mukaan Ukrainan asevoimien kehitystasolla olisi "mahdotonta" liittyä Naton kaltaiseen "toisen maailmansodan oppien ohjaamaan" organisaatioon.
Ukraina tavoittelee Naton ja Euroopan unionin jäsenyyksiä. Venäjä vastustaa erityisesti maan Nato-jäsenyyttä.
Zalužnyin kärkkäät kommentit on huomioitu myös Ukrainska Pravdassa ja kansainvälisessä mediassa.
Zalužnyi toimi Ukrainan asevoimien johdossa vuoteen 2024 asti, kunnes presidentti Zelenskyi erotti hänet erimielisyyksien vuoksi, kertoo uutistoimisto Reuters.
Zalužnyi on ukrainalaisten parissa pidetty. Äänestäjien luottamusta kartoittavat mielipidemittaukset viittaavat hänen olevan yhtä suosittu kuin Zelenskyi ja äskettäin erotettu puolustusministeri Myhailo Fedorov.
Viisi kuoli Moskovan alueella Ukrainan drooni-iskuissa
Viisi ihmistä on kuollut ja kuusi loukkaantunut Ukrainan drooni-iskuissa Moskovan alueelle, Tass ja Vesti uutisoivat.
Vestin mukaan pahimmat vahingot nähtiin Tšehovin piirissä, joka sijaitsee Moskovan kaupungin eteläpuolella. Tšehovissa sijaitsevalla Novoselkin teollisuusalueella syttyi useita tulipaloja, kun droonit osuivat varastorakennuksiin.
Ukraina iski myös Venäjän suurimman verkkokaupan Wildberriesin varastoon Pietarin lähistöllä. Varastorakennus syttyi palamaan, mutta isku ei aiheuttanut henkilövahinkoja, Reuters uutisoi. Wildberriesin logistiikkakeskukset ovat joutuneet Ukrainan toistuvien iskujen kohteeksi viime viikkoina.
Puolustusvoimat ilmoitti ottaneensa Suomenlahdella käyttöön tilapäisen ilmailun rajoitusalueen varhain tiistaiaamuna. Drooneja ei kuitenkaan harhautunut Suomen ilmatilaan, ja rajoitus purettiin kello 7.13.
Lisäksi Ukrainan iskuissa kuoli yksi nainen Belgorodin alueella lähellä rajaa. Ukrainan puolella Sumyssa Venäjän iskuissa kuoli kaksi lasta ja vanhempi nainen, alueen kuvernööri Oleh Hryhorov ilmoitti Telegramissa.
Sotilas avasi tulen omia päin Krimillä
Neljä ihmistä kuoli Sevastopolissa Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, kun sotilas avasi tulen omiaan kohti, Reuters uutisoi.
Venäjän nimittämän kuvernöörin Mihail Razvožajevin mukaan sotilas avasi tulen palvelustovereitaan kohti tappaen yhden. Tämän jälkeen hän oli tappanut kolme siviiliä.
Razvožajevin mukaan sotilas on pidätetty. Sotilaan kansallisuutta tai motiiveja tekoon ei ole kerrottu julkisuuteen.
Arvio: Venäjä voinut menettää liki puolet vuoden 2022 liikekannallepanon sotilaista
Venäjä on tuoreen arvion mukaan voinut menettää jo liki puolet vuonna 2022 osittaisen liikekannallepanon avulla rintamalle saaduista sotilaista, uutisoi oppositiomedia The Moscow Times.
Arvion menetyksistä on laskenut Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutin asiantuntija Janis Kluge. Hän tarkasteli Venäjän valtion budjettia ja huomasi, että sieltä liikekannallepanossa värvätyille sotilaille maksettavat palkkiot ovat tippuneet huomattavasti.
Venäjä maksaa mobilisoiduille sotilaille 158 000 ruplan eli noin 1 700 euron kuukausipalkkaa. Elokuussa tätä palkkaa sai Klugen laskelmien mukaan noin 300 000 sotilasta, mutta jo kesäkuussa 2025 heitä oli jäljellä enää noin 168 000.
Jos vuodesta 2023 alkanut lasku jatkuu trendien mukaisesti, olisi heitä nyt jäljellä enää reilut 100 000.
Kluge kuitenkin huomauttaa, että osa heistä on saattanut solmia myöhemmin myös palkkasotilassopimuksen. Näiden määrät liikkuvat noin kymmenissätuhansissa.
