Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti kesäkuun lopulla 40 päivää kestävästä, turvallisuuspalvelu SBU:n johtamasta ”vaikutusoperaatiosta”, jonka virallisena tavoitteena oli lisätä painetta Venäjää kohtaan ja saada se lopettamaan hyökkäyssotansa.
Zelenskyin asettama määräaika on nyt kulunut umpeen, mutta Venäjä ei ole luopunut tavoitteistaan.
Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan oli alusta asti selvää, ettei yksittäinen sotilasoperaatio voisi muuttaa Venäjän linjaa muutamassa viikossa.
– Ei ole olemassa sellaista sotilaallista operaatiota, jolla Venäjän kanta olisi saatu 40 päivässä käännettyä rauhan tielle.
– Pidin 40 päivää alusta asti vähän erikoisena. On edelleen täysi kysymysmerkki siitä, miksi haluttiin antaa tällaisia signaaleja julkisuuteen ja mikä niiden konkreettinen hyöty oli, Kastehelmi sanoo.
Kastehelmen mukaan Ukraina pyrki todennäköisemmin luomaan Venäjälle kannustimia muuttaa toimintaansa kuin lopettamaan sodan tarkalleen ilmoitetussa ajassa.
Tähän mennessä Ukrainan operaation vaikutuksesta Venäjän neuvotteluhalukkuuteen ei kuitenkaan ole nähty minkäänlaisia merkkejä.
Operaation rajat jäivät epäselviksi
Operaation onnistumista on vaikea arvioida myös siksi, ettei julkisuudessa tiedetä tarkasti, mitä siihen kuului.
Turvallisuuspalvelu SBU ei ole osa Ukrainan asevoimia, vaan toimii eri hallinnollisessa kokonaisuudessa kuin puolustusministeriön alaiset asevoimat.
Kastehelmen mukaan merkittävän osan viime viikkojen pitkän kantaman iskuista on toteuttanut SBS eli Ukrainan miehittämättömien järjestelmien puolustushaara.
Siksi Kastehelmi ei luokittele Zelenskyin ilmoittamaa operaatiota yksiselitteisesti onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi.
– Pitkän kantaman iskut kokonaisuutena tällä aikavälillä eivät ainakaan ole epäonnistuneet missään määrin. Mutta tätä yksittäistä operaatiota tai Zelenskyin ilmoitukseen sidottua kokonaisuutta on vaikea arvioida.
Ilmapuolustus kovilla
Kastehelmi sanoo Ukrainan pitkän kantaman iskujen olleen kokonaisuutena tehokkaita. Ne ovat aiheuttaneet Venäjälle laajaa vahinkoa ja pakottaneet sen käyttämään voimavaroja yhä useampien kohteiden suojaamiseen.
Venäjän pitäisi suojata samanaikaisesti öljynjalostamoita, varastoja, lentokenttiä, sotilastukikohtia ja muita tärkeitä kohteita.
– Venäjän ilmapuolustus on todella kovan kuormituksen alla. Kalustoa ei yksinkertaisesti ole riittävästi.
– Tehokkaat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät, kuten Pantsir-järjestelmät, ovat osoittautuneet tehokkaiksi drooneja vastaan. Niitä ei kuitenkaan riitä jokaisen varaston, öljynjalostamon ja muun kohteen viereen, sanoo Kastehelmi.
Yksi Kremlin keskeisistä tavoitteista on hänen mukaansa estää Elon Muskin SpaceX-yhtiön tarjoamien Starlink-yhteyksien käyttäminen pitkän kantaman drooneissa.
Jos Venäjä onnistuu torjumaan jonkin Ukrainan käyttämän teknologian, Ukraina yrittää puolestaan kiertää uuden vastatoimen.
Rintamatilanteessa ei ratkaisevaa muutosta
Venäjä on jatkanut hyökkäyksiään Ukrainaan, mutta Kastehelmen mukaan kumpikaan osapuoli ei ole onnistunut muuttamaan rintamatilannetta kesän aikana ratkaisevasti edukseen.
Venäjän heikko tulos kuitenkin korostuu, koska se on hyökkäävä osapuoli.
– Tämä on ollut Venäjälle äärimmäisen heikko kesä jo tähän mennessä.
Ukrainan kaukoiskujen suoraa vaikutusta Venäjän etenemisvauhtiin on kuitenkin vaikea osoittaa.
– Iskuilla on kokonaisvaikutuksensa Venäjän talouteen ja rintaman lähistöllä sen kykyyn käydä sotaa. On kuitenkin hyvin hankalaa määrittää tarkalleen, mikä johtuu mistäkin.
Ukraina on onnistunut hidastamaan Venäjän etenemistä myös silloin, kun pitkän kantaman iskut eivät ole olleet yhtä laajoja.
– Venäjän heikko suoriutuminen rintamalla ja alueiden hidas valtaaminen ovat pidemmän aikavälin trendi. Se ei johdu suoraan viimeaikaisista iskuista.
