– Kyllä meillä aktiivit ovat olleet tyrmistyneitä. Eikö mikään riitä?
Näin teollisuusalan työntekijät ja aktiivit ovat reagoineet Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien ehdotuksiin, kertoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta.
EK ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet tahoillaan rajuiksi kutsutut listat, joiden ehdotuksilla halutaan uudistaa työmarkkinoita, tällä kertaa iskemällä kiinni suoraan palkkaukseen.
Keskusjärjestö esittää muun muassa sunnuntaityön korotetun korvauksen poistamista. Järjestö haluaa alentaa myös ylityöstä maksettavia korvauksia. Suomen Yrittäjien mukaan sunnuntai- ja ylityökorvauksesta tulisi voida sopia työnantajan ja työntekijän välillä.
EK muun muassa ehdottaa työajan pidentämistä siten, että loppiaisen ja helatorstain vapaapäivät poistetaan ja muutetaan normaaleiksi työpäiviksi.
Nevaranta pitää esityksiä lähes identtisinä ja ”äärimmäisen huolestuttavina”. Hän muistuttaa, että Petteri Orpon (kok) hallitus toteutti elinkeinoelämän järjestöjen vaalien 2023 alla esittämät tavoitteet lähes sellaisinaan.
– Tietenkin tästä herää kysymys, että ryhtyykö hallitus vielä viime töikseen toteuttamaan näitä palkanleikkausten vaatimuksia. Nyt kun näkee kahden järjestön samat sisäiset tavoitteet palkanleikkauksista ja työajan pidentämisestä, on huoli äärimmäisen kova.
Työntekijän häviöt tuhansissa
Teollisuusliiton laskelmien mukaan ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaukset aiheuttaisivat vuositasolla tuhansien eurojen loven teollisuusalan työntekijöiden tilipussiin.
Teollisuusliiton mukaan keskimääräisesti kuumavalssaajan palkasta lähtisi 5 391 euroa, prosessinhoitajan 2 774 euroa, sahatyöntekijän 1 393 euroa, metallimiehen 1 369 euroa ja muovityöntekijän 1 153 euroa.
– Käytännössä Suomen Yrittäjien ja myös EK:n esitys tarkoittaisivat joillakin teollisuuden ammattinimikkeillä keskimäärin 3–11 prosentin vuosiansioiden leikkausta, Nevaranta sanoo.
Nevaranta huomauttaa, ettei alustavissa laskelmissa ole huomioitu loppiaisen ja helatorstain palkan leikkauksia.
– Jos nämä pyhäpäiväheikennykset lisätään laskelmiin, voidaan vuosiansioiden menetykseksi arvioida mahdollisesti 5-13 prosenttia keskimääräisesti.
Nevarannan mukaan laskemat on tehty tarkastelemalla työehtosopimuksittain ammattiryhmiä sekä arvioimalla, kuinka paljon alan työntekijät tekevät keskimäärin yli-, pyhä- ja sunnuntaityötä vuodessa.
Kovin isku kolmivuorotyöntekijöihin
– Tällaiset esitykset sunnuntaikorvauksista, ja ylityökorvauksista eivät todellakaan kohtele palkansaajia tasavertaisesti, vaan toisille palkansaajille kyse voi olla jopa kymmenien prosenttien palkanleikkauksista ja toisille taas paljon vähäisemmistä muutoksista, Nevaranta sanoo.
Hänen mukaansa kovin isku tulee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeville, erityisesti kuumavalssaajille. Alan arvioiden mukaan lovi palkkaan on todennäköisesti vielä Teollisuusliiton alustaviakin laskelmia suurempi.
– Tiedämme, että erityisesti kolmivuorotyöllä on haitallisia terveysvaikutuksia, minkä vuoksi niiden korvausten täytyy olla ehdottomasti kohdallaan.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Nevaranta kantaa huolta kaikkien leikkausten kasautumisesta.
– Tällä hallituskaudella on toteutettu jo poikkeuksellisia heikennyksiä ja leikkauksia työntekijöiden oikeuksiin, työehtoihin, palkkauksiin ja sosiaaliturvaan. Niiden vaikutukset näkyvät ehdottomasti ihmisten arjessa.
Kiukkuinen vastaanotto
Suomen Yrittäjien julkaisema 15 kohdan lista työmarkkinoiden uudistamiseksi on otettu vastaan kaksijakoisesti Iltalehden lukijoiden taholta. Suuressa osassa viestejä he ovat kuitenkin ilmaisseet tyytymättömyyttä ja jopa suoranaista raivoa ehdotuksia kohtaan.
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK jyrisi tiistaina järjestön eduskuntavaalitavoitteista. STTK:n mukaan tavoitteissa ei yllätä ”muu kuin loputon ahneus ja röyhkeä asenne säällisiä työelämän pelisääntöjä kohtaan”.
– Mitään rajoja ahneudella ei näytä yrittäjäjärjestössä olevan. Nykyinen hallitus on jo tehnyt mittavia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta mikään ei riitä. Valitetaan ylityökorvauksista, vaaditaan pidempää työaikaa ja halutaan napsia lomia lyhyemmiksi, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi hämmästelee tiedotteessa.
Järjestö tylyttää hallituksen tekemiä tekemiä toimia. Niistä johtuen Suomen työttömyys on ennätyskorkealla eikä talous kasva, STTK jatkaa.
STTK:n mukaan hallituksen toimilla ei ole myöskään pystytty vahvistamaan yritysten kilpailukykyä, vaikka sillä on heikennyksiä perusteltu.
