Kiina-tutkija Sari Arho Havrén pitää Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin Taiwanissa aiemmin tällä viikolla esittämiä kommentteja poikkeuksellisina ja ongelmallisina.
– Tässä on mielestäni erikoista se, että entinen pääministeri lyö hanskat tiskiin etupainotteisesti ja lupailee Kiinalle todennäköistä reagoimattomuutta, Arho Havrén sanoo Iltalehdelle.
Marin arvioi tiistaina Taipeissa järjestetyssä Ketagalan Forum -turvallisuuskonferenssissa yhden Kiinan politiikan vaikutusta kansainvälisen yhteisön kykyyn reagoida mahdolliseen kriisiin Taiwanissa.
– Mielestäni tämä saattaa, toivottavasti ei, mutta saattaa tehdä eri maiden kansainvälisestä reagoinnista paljon monimutkaisempaa, Marin sanoi.
– Sen ei pitäisi olla näin, mutta puhun realistisesta näkökulmasta.
Puheiden ristiriita
Arvostetussa Rusi-ajatuspajassa vierailevana tutkijana toimiva Arho Havrén näkee Marinin lausunnoissa myös huomattavan ristiriidan.
– Marin sanoi samalla, että demokratioiden tulisi puolustaa arvojaan eikä näyttäytyä heikkona. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hän etupainotteisesti antaa ymmärtää, ettei meistä ole seisomaan Taiwanin rinnalla todellisuudessa.
Marin myös kytki Ukrainan sodan ja Taiwaninsalmen jännitteet toisiinsa. Arho Havrén kuitenkin muistuttaa, ettei lännen yhtenäisyys Ukrainan tukemisessakaan ole ollut saumatonta.
– Aivan oikein, että hän yhdisti tähän Ukrainan. Ukrainan tukena ollaan pystytty olemaan, mutta toisaalta eihän sielläkään aina olla oltu täysin yhteneväisiä.
Pelotevaikutus
Länsimaat ja erityisesti Yhdysvallat ovat tukeutuneet Taiwan-diplomatiassaan vuosikymmeniä niin sanottuun strategiseen monitulkintaisuuteen.
Sillä tarkoitetaan, ettei länsi ilmoita etukäteen tarkasti, miten se reagoisi Kiinan hyökkäykseen tai painostukseen. Tämä epätietoisuus on toiminut pelotteena Pekingille.
Arho Havrénin mukaan Marinin sanat murensivat tätä asetelmaa tarpeettomasti.
– Marinin kommentti ampui tavallaan sen monitulkintaisuuspolitiikan, mitä Taiwanin osalta on harjoitettu.
Tutkijan mukaan Pekingissä länsimaisten ex-johtajien puheille annetaan paljon painoarvoa.
– Kiina laittaa paljon painoarvoa entisille ministereille. Pekingin suunnasta katsottuna hänen sanomisillaan on merkitystä, mutta ei siellä ajatella, että tämä on Suomen virallinen kanta.
Pekingille yhden Kiinan periaate tarkoittaa sitä, että Taiwan on erottamaton osa Kiinaa. Suomi ja muut länsimaat tunnustavat Kiinan kansantasavallan Kiinan ainoaksi lailliseksi hallitukseksi, eivätkä ylläpidä virallisia diplomaattisia suhteita Taiwaniin.
Samalla ne kuitenkin ovat säilyttäneet epäviralliset suhteet Taiwaniin ottamatta kantaa Pekingin aluevaatimuksiin.
Vaikka ex-pääministerin puheet eivät muuta Suomen virallista ulkopoliittista linjaa, ne voivat vaikuttaa Kiinan tilannearvioon.
– Tämä on ongelmallista, koska Peking pitää painostusta koko ajan yllä. Tarkoittaako hänen sanomansa sitten sitä, että virassa olevat ajattelevat samalla tavalla, mutta eivät voi sanoa sitä?
– Tämä heikentää legitimiteettiä yhden Kiinan politiikassa ja heikentää myös Taiwanin asemaa.
Euroopan yhtenäisyys
Arho Havrén varoittaa, että julkiset arviot lännen halvaantumisesta antavat väärän signaalin Pekingille.
– Improvisointi yhden Kiinan rajoitteiden alla reaaliajassa on juuri se tapa, jolla Euroopan yhtenäisyys hajoaa, ja Kiina tietää sen.
– Kun annetaan lausuntoja, ettemme pysty mihinkään reagoimaan tositilanteessa, se on tietynlainen pieni lupaus Kiinalle, että tätä toimintaa voi jatkaa.
Asiantuntijan mukaan Euroopan pitäisi vetää selkeät rajat jo ennen kuin tilanne mahdollisesti kärjistyy.
– Pitäisi määritellä punainen viiva tai pakotteiden ja toimien laukaisin, jonka yli Kiina ei voi mennä. Ei pelkästään sille, että tapahtuu hyökkäys, vaan kun Kiina etenee enemmän hivuttautumisen ja harmaan alueen toimien kautta.
Asiantuntijan mukaan Euroopan ainoaksi todelliseksi vivuksi jää Kiina-riippuvuuksien purkaminen.
– Mitä nopeammin Eurooppa pystyy vähentämään riippuvuuksia Kiinasta, sitä enemmän poliittista liikkumavaraa Euroopalle tulee.
Näin Marin vastaa
Marin vastasi Arho Havrénin esittämään kritiikkiin Iltalehdelle sähköpostitse. Hän kertoo, ettei itse näe tutkijan mainitsemaa ristiriitaa sanoissaan.
– Vaadin demokraattisilta mailta vahvempaa arvojohtajuutta ja toimintaa, joka on linjassa arvojemme kanssa, Marin kirjoittaa.
Marin antoi vastauksensa myös Havrénin esittämään huoleen siitä, että Suomen entisenä pääministerinä hänen sanansa murensivat lännen pelotetta ja antoivat Pekingille vaarallisen signaalin.
– Ennemmin olisin huolissani lännen pelotteen uskottavuudesta ja taloudellisista riippuvuuksista kuin lausunnoista, joissa peräänkuulutetaan vahvempaa arvopohjaista politiikkaa ja reagointia demokraattisilta mailta.
Marin myös tarkensi, että tarkoitti realistisella näkökulmalla yhden Kiinan politiikan voivan monimutkaistaa reagointia.
– Se on tosiasia. Näin ei tietenkään tulisi olla.
Millaisiin konkreettisiin toimiin Euroopan ja muun lännen tulisi mielestäsi ryhtyä Taiwanin tilanteen ja Kiinan kasvavan painostuksen suhteen?
– Ensi sijassa pitäisi vähentää kriittisiä riippuvuuksia kaikista autoritaarisista maista, eikä toistaa virheitä, joita Länsi on Venäjän kanssa tehnyt, Marin vastaa.
