Yhdysvaltojen ohjusvarastot hupenevat kovaa vauhtia Iranin sodan takia.
Tämä asettaa Ukrainan vaikeaan asemaan, sanoo everstiluutnantti (evp) ja ilmapuolustuksen asiantuntija Esa Kelloniemi.
– Tilanne Ukrainassa on kriittinen. Kun torjuntaohjuksia ei ole, Venäjä pystyy laukomaan kiekkoja tyhjään maaliin koko ajan, Kelloniemi sanoo.
Ukraina tarvitsee kipeästi torjuntaohjuksia Venäjän iskuja vastaan, mutta Yhdysvalloilta niitä ei heru.
– Iranin sodan kulku yllätti Yhdysvallat. Ohjuksia kuluu omaan käyttöön niin paljon, ettei maa pysty tukemaan Ukrainaa siinä määrin kuin pitäisi. Ukraina on nyt helteessä, Kelloniemi sanoo.
– Vaikka Trump lupasi Nato-kokouksessa tuotantolinjoja Ukrainalle, tämä on vesittynyt viime tingassa, kuten monet hänen lupauksensa. Toteutuessaankin siinä menisi vähintään vuosi tai kaksi, eli nopeaa apua ei olisi luvassa.
Nopein apu olisi, että läntiset liittolaismaat antaisivat Ukrainalle omia ohjuksiaan.
– Tämänkin eteneminen näyttää nihkeältä, koska maat eivät halua vaarantaa omaa puolustuskykyään.
Jotkin maat saattavat olla halukkaita auttamaan Ukrainaa, jos luovutetut ohjukset luvataan korvata myöhemmin, Kelloniemi arvioi.
Ohjukset loppuvat?
Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain ohjusvarannot ovat tyhjenemässä Iranin sodan takia.
Puolustusministeri Pete Hegseth on kiistänyt uutiskanava CNN:n väitteen, että armeija olisi käyttänyt 80 prosenttia maan Thaad-ilmatorjuntaohjuksista. Presidentti Trump tosin myönsi torstaina, että tietyt ammukset ovat nyt ”hieman tiukemmalla”, mutta sanoi tilalle löytyvän tarvittaessa vähemmän kehittynyttä aseistusta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Yhdysvallat olisi käyttänyt myös ”käytännössä kaikki” tarkimmat pitkän kantaman Atacms- ja PrSM -ohjuksensa, sekä lähes puolet Tomahawkeista.
Ilmapuolustuksen asiantuntija Esa Kelloniemi suhtautuu hyvin epäileväisesti mediatietoihin siitä, että Yhdysvaltain ohjukset olisivat loppumassa.
Keskeisten ohjusten varastot ovat kuitenkin selvästi pienentyneet, hän sanoo.
– Iranin sodan kulku tuli Yhdysvalloille selvästi yllätyksenä, vähän samalla tavalla kuin Ukrainan sodassa Vladimir Putinille. Iranin johto ei vaihtunut niin kuin toivottiin, eikä sen ballististen ohjusten laukaisualustoja tuhottu siinä määrin kuin väitettiin.
– Iran oli valmistautunut tällaiseen uhkaan tehokkaasti, säilytti kykynsä ja pystyi jatkamaan ohjusten ampumista. Siksi Yhdysvallat joutui käyttämään torjuntaohjuksia enemmän kuin asevoimissa oli arvioitu.
Kelloniemen mukaan Yhdysvallat suojelee omaa puolustuskykyään loppuun asti eikä anna ohjusvarastojensa tyhjentyä.
– Uskon, ettei Yhdysvallat päästä globaalia puolustuskykyään notkahtamaan niin, että Kiina tai jokin muu taho voisi hyödyntää tilannetta.
– Indo-Tyynenmeren alueella ja muualla olevien laivasto-osastojen sekä muiden joukkojen oma suoja on ykkössijalla. Tuskin kaikkea on viety Lähi-itään.
Sen sijaan Yhdysvaltain kyky tukea Ukrainaa ja toimittaa torjuntajärjestelmiä Lähi-itään on notkahtanut, koska maa kuluttaa enemmän ohjuksia kuin tuottaa, Kelloniemi sanoo.
Asiantuntijan mukaan Yhdysvallat on herännyt ongelmaan ja panostaa nyt ohjustuotantoonsa. Nopeaa apua ei kuitenkaan ole luvassa.
– Ohjus on niin monimutkainen ja korkeateknologinen järjestelmä, ettei tuotanto kasva hetkessä. Vaikka tuotantolinjoihin sijoitettaisiin nyt valtavasti rahaa, kestää vuoden tai kaksi ennen kuin uutta kapasiteettia alkaa tulla. Lähiaika on kriittinen.
– Jossakin vaiheessa on vain päätettävä, ettei ohjuksia enää ammuta, vaan tietty kapasiteetti säilytetään oman toiminnan suojaamiseen. Sen jälkeen tuotantoa lisätään, mutta tasapainoon pääseminen vie vuoden tai kaksi.
Trumpin bluffi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut kiihdyttää sotatoimia Irania vastaan. Esa Kelloniemi uskoo tämän jäävän bluffiksi.
Ohjuspula pakottanee Yhdysvallat neuvotteluihin ja myönnytyksiin, sillä sotatoimien jatkaminen nykyisellä tavalla ei ole kestävää, Kelloniemi arvioi.
– On vaikea kuvitella, että Yhdysvallat voisi vain jatkaa ohjusten ampumista nykyisellä tahdilla. Iran on osoittanut taipumattomuutensa ja suojannut kohteensa hyvin luoliin ja kalliosuojiin.
– Pommittamalla ei välttämättä saada tulosta, eikä nykyinen tuotantokyky pysty korvaamaan käytettyjä ohjuksia. Seurauksena voisi olla, että Yhdysvalloilla olisi suojaamattomia laivasto-osastoja ja tukikohtia ympäri maailmaa. Siihen asevoimat eivät varmasti halua joutua.
Helmikuussa alkanut Iranin sota on pitkittynyt Trumpin lupaamasta muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Puolustusministeri Hegseth on kiertänyt kongressia hattu kourassa pyytämässä lisärahoitusta.
Asevoimat painostavat todennäköisesti Yhdysvaltain poliittista johtoa hakemaan ratkaisua ja lisärahoitusta tuotannon kasvattamiseen, jotta maan globaali toimintakyky ei vaarannu, Kelloniemi arvioi.
– Puolustusministeri joutuu hakemaan rahaa lisätuotantoon, ja neuvotteluilla yritetään löytää ratkaisu, jolla Hormuzinsalmi saataisiin auki ja sodasta voitaisiin perääntyä kasvot säilyttäen.
– Asevoimia ei käy kateeksi Trumpin poukkoilun keskellä.
