Asiantuntijalta suorat sanat SE-naisesta: ”Heikkoa tekemistä”

Aitajuoksun SE-nainen Saara Keskitalo oli Joensuun Motonet gp:ssä kaukana omasta parhaastaan. Pika-aituri kompuroi viimeisillä aidoilla ja kellotti loppulukeman 13,36, kun hänen ennätyksensä ja samalla SE-aika on 12,64.

Keskitalo juoksi SE:n kesäkuussa Lahden gp-kisassa.

– Heikkoa tekemistä. Ei pelkästään loppu, vaan tekemisessä ei ollut sähinää. Se oli laiskaa. Ihan erilaista kuin Lahdessa, kuten aikakin näytti, Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare summaa.

Keskitalo sanoi kisan jälkeen Ylen haastattelussa, ettei hänellä ole ollut viime viikkoina harjoituksissa kilpailunomaisia vetoja. Bryggaren mukaan se näkyi tiistaisessa juoksussa. Terävyys puuttuu.

– Ei tässä vaiheessa kesää vedetä mitään sellaista harjoittelua, joka on kaukana siitä ydintekemisestä. Toki tässä vaiheessa pitäisi saada aikaan lihasherkkyyttä, joka tulee levon kautta. Sitähän hän ei ole nyt tehnyt. Hän on ollut kilpailemassa, matkustanut ja sitten vähän harjoitellut. Kokonaisrasitusmäärä on aika korkea, ja se kyllä näkyy tuossa, Bryggare sanoo.

Keskitalo sai paikan finaalista, kun suoran finaalipaikan napannut Lotta Harala päätti vetäytyä. Finaalijuoksu oli hieman alkuerää parempi, mutta sekään ei vakuuttanut asiantuntijaa.

Bryggare ihmettelee, miksi Keskitalo ylipäänsä päätti juosta finaalissa. Keskitalo ei pystynyt valmistautumaan optimaalisesti, koska oli ilmeisesti jo luullut, että kisa on hänen osaltaan ohi.

– Valmistautuminen oli mahdoton. Pidän kyllä yllättävänä, että hän meni juoksemaan.

– Tämä on kovaa koulua ja kasvattaa varmasti mieltä Kalevan kisoihin, jotka ovat varmasti ne, mihin hän ensimmäisenä tähtää. Sinne on toki vielä aikaa, mutta ei ihan tolkuttomasti, Bryggare arvioi.

Harala puolestaan juoksi alkuerässä ajan 13,31 ja nappasi suoran finaalipaikan olemalla eränsä toinen. Taustalla on ollut pientä takareisivammaa.

Bryggaren mielestä finaalin väliin jättäminen oli hyvä ratkaisu.

– Jalka on sillä tavalla kivuton, että hän pystyy juoksemaan, mutta juoksuna se oli kyllä grande catastrophe. Se ei lähtenyt missään vaiheessa kunnolla liikkeelle, ja sitten se vielä hajosi lopussa ihan totaalisesti, Bryggare näkee.

– Voi olla, että siinä tapahtui joku kolaus, mutta se loppu kanttasi todella rankasti, mikä sekin kuuluu taudinkuvaan, kun ei ole päässyt juoksemaan.

Bryggare huomauttaa, että Haralalle tulee kiire Kalevan kisoja ajatellen. Haralan täytyy saada lisää räjähtävyyttä.

– Häneltä kysytään paljon enemmän kanttia kuin Keskitalolta. Birminghamiin hän ehtii kyllä, mutta ehtiikö hän saamaan Kalevan kisoihin sellaisen iskun kuin haluaa?

Suomen uudet tähtijuoksijat

Miesten ja naisten pikajuoksuissa nähtiin kaksi upeaa suoritusta. Hiljattain 200 metrin Suomen ennätyksen juossut Riku Illukka paineli sadalla metrillä oman ennätyksensä 10,21. Aiempi ennätys oli 10,22, joka syntyi Oulussa samassa kisassa kuin SE-juoksu.

– Illukka juoksi finaalissa erinomaisesti. Hän on kovassa lyönnissä, Bryggare kehuu.

– Illukka tulee olemaan Kalevan kisoissa niin kovassa lyönnissä, että jos olosuhteet ovat hyvät, siellä nähdään kaksi Suomen ennätystä.

Samaten Nora Lindahl pinkoi sadalla metrillä oman ennätyksensä 11,15. Aika on vain kahden sadasosan päässä Helinä Marjamaan vuonna 1983 juoksemasta Suomen ennätyksestä.

– Lindahlin veto oli hurja, Bryggare toteaa.

Lindahl edusti alkuvuoteen saakka Ruotsia, kunnes päätti vaihtaa edustusmaakseen Suomen. Hän voi edustaa Suomea arvokisoissa vuodesta 2028 alkaen.

Bryggare ihailee Lindahlin suorituksesta paistavaa ”henkistä rutistusta”.

– Näkee, että hänellä on hirvittävä halu juosta kovaa.

Senni Salmisen avaus

Kolmiloikkaaja Senni Salminen pääsi vihdoin avaamaan kisakautensa terveysmurheiden jälkeen. Tuloksena oli viiden yliastutun hypyn jälkeen vain yksi hyväksytty tulos 13,72, joka riitti toiseen sijaan kreikkalaisen Oxána Korénevan jälkeen.

Salminen päätti kokeilla lentävää lähtöä, joka ei kuitenkaan tuottanut toivottavaa tulosta. Muuten hypyt näyttivät Bryggaren mukaan hyviltä.

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun Sennillä on askelmerkin kanssa ongelmia. En olisi siitä huolissani. Hypyt eivät olleet huonoja, Bryggare sanoo.

– Luottaisin lentävien lähtöjen sijaan tällaiseen yksinkertaiseen, että kun lähdetään niin lähdetään.

Poikkeuksellinen suomalaisurheilija

Joensuun Katajaa edustava Mette Baas juoksi kotiradallaan ykköseksi ajalla 51,87. Viikkoa aiemmin hän kellotti Oulussa reilut 52 sekuntia.

– Mette Baas juoksi hyvin. Ei mitään valtavaa, mutta hyvin. Hän on tulossa ihan hyvään kuntoon, Bryggare pureskelee.

Bryggare toteaa, että sisäratojen Baas saa itsestään kaiken irti ”vain silloin, kun on kova paikka”. Baas juoksi sisäratojen Suomen ennätyksen 51,42 Puolan MM-halleissa.

– Mutta silloin kun on kova paikka, Mette Baas saa itsestään valtavan paljon irti. Hän on poikkeuksellinen suomalaisurheilija.

– Mette tekee ennätykset silloin, kun kyseessä on kova kansainvälinen kisa. Se on kyllä kovan urheilijan merkki.

Bryggare kuitenkin toivoisi, että Baasin harjoituksissa keskityttäisiin juoksutekniikan hiomiseen.

– Valmentajan kannattaisi keskittyä käsien käyttöön. Hän saisi käsistään vielä enemmän hyötyä, jos osaisi käyttää niitä paremmin. Jos hän olisi amerikkalaisessa tai jamaikalaisessa valmennuksessa, käsien käyttö laitettaisiin heti kuntoon, Bryggare sanoo.

– Hän on vain jotenkin joskus oppinut pitämään kädet alhaalla niin, että ne vispaavat ihmeellisesti. Siinä hänellä on kehitettävää. Se on hieno juttu, että juoksee kovaa ja silti on asioita, joita voi kehittää.