Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri uskoo, että Suomella on aikaa linnoittaa itärajaa, jos hyökkäys uhkaa.
Juttu tiivistettynä
Euroopassa puhutaan nyt yhä useammin Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Naton itäisiä rajamaita vastaan.
Baltian maat ja Puola linnoittavatkin nyt kiivasta tahtia itärajaansa.
Viro esitteli äskettäin omaa osuuttaan Baltian itärajalle nousevasta Baltian puolustuslinjasta, joka koostuu panssariesteistä, bunkkereista ja juoksuhaudoista.
Puolan itärajalleen rakentaman mittavan linnoitusketjun nimi on Itäkilpi.
Kokemuksia linnoittamisesta maat ovat hakeneet Ukrainasta, jossa sekä Venäjän hyökkäykset että Ukrainan vastahyökkäykset ovat usein kilpistyneet juuri vahvasti linnoitettuihin puolustuslinjoihin.
Lisää: Ukraina rakensi massiivisen puolustuslinjan droonien hallitseman ”tappovyöhykkeen” taakse
Ukrainan sota onkin nostanut linnoittamisen uuteen arvoonsa, kun sitä aiemmin pidettiin pitkälti vanhentuneena ja liian staattisena sodankäyntitapana.
Linnoittamiseen varaudutaan myös Suomessa
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen europarlamentin jäsen, Pekka Toveri (kok.) korostaa, että itärajan osittaiseen linnoittamiseen varaudutaan myös Suomessa.
Siihen ryhdytään heti, jos tilanne sitä vaatii.
Pekka Toveri kertoo videolla, että valmisteluja itärajalla on jo tehty:
Miksi Suomi ei linnoita etukäteen?
Suomi ei ole kuitenkaan lähtenyt linnoittamaan itärajaansa etukäteen niin kuin Baltian maat ja Puola ovat tehneet.
Pekka Toverin mukaan tähän vaikuttaa ainakin kaksi asiaa.
– Suomessa maasto ja ilmasto suosivat enemmän puolustajaa kuin hyökkääjää. Hyökkääminen suomalaisessa maastossa on aika haastavaa, hän korostaa.
Toverin mukaan erityisesti Baltiassa, mutta myös Puolassa, maasto on hyökkääjälle edullisempaa. Linnoittaminen siis kannattaa, jos haluaa estää vihollisen nopean etenemisen rajalta sisämaahan.
Suomessa metsät, suot, kalliot ja vesistöt vaikeuttavat ilman linnoitteitakin tehokkaasti vihollisen etenemistä. Maastoa voidaan käyttää hyväksi myös puolustuksen järjestämiseen.
Toverin mukaan Baltian mailla ei ole myöskään operatiivista syvyyttä sotatoimille, eli niillä ei ole tarpeeksi maa-aluetta käydä taisteluita omalla maallaan.
– Siellä jos vihollinen tulee sata kilometriä sisään, peli on käytännössä jo pelattu.
Toveri korostaa, että ei Suomessakaan ole tarkoitus päästää Venäjää Suomen maaperälle sotimaan, vaan hyökkääjä pyritään iskemään Naton oppien mukaan takaisin jo Venäjän puolella tai viimeistään rajan pinnassa.
Riittääkö aika linnoittamiseen?
Toverin mukaan Suomi on pitänyt yllä ja kehittänyt linnoittamisen kyvykkyyttä koko sodanjälkeisen ajan. Viimeisimmät opit on haettu Ukrainan sodasta.
Nykyään suomalaiset linnoitteet tehdään pitkälti valmiista osista, jotka vain kootaan ennalta valituille paikoille. Linnoitteita saadaan näin pystyyn nopeasti, jos tilanne sitä vaatii.
Mutta onko Suomella sittenkään aikaa linnoittaa, jos tilanne eskaloituu nopeasti?
Pekka Toveri uskoo, että aika riittää, koska tiedustelu antaa ennakkovaroituksen Venäjän aikeista.
– Eihän Venäjä voi noin vaan hyökätä meitä vastaan. Sen pitää tehdä mittavia valmisteluja, jotta sillä olisi kyky tehdä maahyökkäys Suomeen. Nämä valmistelut me kyllä havaittaisiin, Toveri vakuuttaa.
Kuuntele alta Pekka Toverin audiohaastattelu Itärajan linnoittamisesta:
