Kun lapset vähenevät, varhaiskasvatuskustannukset lasta kohden nousevat. Etenkin pienissä kunnissa ilmiö on haastava.
Vuosina 2021–2025 varhaiskasvatuskustannukset nousivat noin 30–45 prosenttia, kertoo FCG Finnish Consulting Group.
Tilastojen mukaan osassa maata lasten määrän väheneminen jatkuu, eikä kasvua ole tiedossa.
– Suurimmat haasteet koskevat juuri niitä kuntia, missä lapset uhkaavat oikeasti loppua, toteaa FCG:n johtava asiantuntija Erikka Saastamoinen.
Irot erot
Vuonna 2025 erot kuntien välillä olivat merkittäviä vaihdellen 9 000 ja 33 000 euron välillä. Kymmenessä kunnassa kustannukset yhtä lasta kohden olivat 20 000 euroa tai enemmän.
Kalleinta varhaiskasvatus oli vuonna 2025 Pelkosenniemellä, missä varhaiskasvatus maksoi kunnalle 33 400 euroa lasta kohden. Toiseksi kalleinta oli Hailuodossa (23 400 euroa) ja kolmanneksi kalleinta Kuhmoisissa (22 800 euroa).
Yli 20 000 euron kuntia olivat myös Karijoki, Kaskinen, Eurajoki, Kittilä, Korsnäs, Utajärvi ja Lapinjärvi.
Keskimäärin varhaiskasvatuksen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2025 noin 14 000 euroa yhtä kunnan 1–6-vuotiasta kohden.
95 kunnassa kustannukset kasvoivat vähintään 1 000 eurolla vuosien 2024 ja 2025 välillä. Eniten kustannukset nousivat niissä kunnissa, joissa lapsimäärä väheni eniten.
Mikäli kehitys jatkuu samana, on pienimmissä esimerkiksi yhden päiväkodin kunnissa tulevaisuudessa mahdotonta järjestää varhaiskasvatusta.
– Näissä kunnissa missä lapset vähenevät niin myös valtionosuus vähenee, koska valtionosuus perustuu siihen, paljonko siellä niitä lapsia on, kelle palvelua tarjotaan, Saastamoinen kuvailee kuntien rahoitusta.
Tehostusta ja sopeuttamista
Väestökehitys lisää painetta sopeuttaa ja tehostaa palveluja entisestään. Saastamoisen mukaan on olemassa kuntia, joissa resurssit ovat päässeet kasvamaan korkeiksi jopa huomaamatta.
Saastamoinen ehdottaa, että esimerkiksi sellaisissa kunnissa, joissa on viisi yksikköä, toiminta keskitettäisiin yhteen tai kahteen kokonaisuuteen. Hän myös lisää, että on myös kuntia, joissa tehostaminen on viety jo niin pitkälle, ettei tehostettavaa enää ole.
Moni ei maksa
Merkittävä resurssitekijä on myös se, että varhaiskasvatuksen tulorajat ovat nousseet, mikä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa perheistä ei maksa varhaiskasvatuksesta.
– Meillä on jo yli puolet sellaisia perheitä, jotka eivät maksa varhaiskasvatuksesta, ja se on tuonut mukanaan sen ilmiön, että perheet varailevat hoitoaikoja lapsilleen, mutta eivät niitä käytäkään.
Tähän ilmiöön on puututtu sakottamalla varattujen päivähoitojen käyttämättömyydestä. Yle uutisoi syyskuussa, että sakkokäytäntö on tuonut liki 200 000 euron säästöt Joensuussa.
Viime aikoina puheenaiheeksi ovat nousseet varhaiskasvatushenkilöstön työolot. Resurssien väheneminen ja toiminnan tehostaminen eivät kuulosta siltä, että kiire varhaiskasvatusolosuhteissa ainakaan vähenisi. Saastamoinen ymmärtää tilanteen.
– Onhan se kouluissakin, että työympäristö on pienessä yksikössä mieluisampi. Mutta sitten tullaan siihen, että eihän meidän talous kestä sellaista.
