Komission mukaan Euroopan taloutta painavat edelleen kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, turvallisuusriskit, ilmastonmuutos sekä energian hintojen heilahtelu.
Talouspolitiikan ohjausjakson kevätpaketissa komissio lupaa, että näihin huoliin pyritään vastaamaan purkamalla sisämarkkinoiden esteitä, kuromalla umpeen innovaatiovajetta ja nopeuttamalla vihreää siirtymää. Huomiota kiinnitetään myös osaavan työvoiman varmistamiseen.
Komission mukaan uudistusten ja investointien tukena toimivat edelleen EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) sekä koheesiopolitiikan rahastot.
Lisäjoustoa energiainvestointeihin
Uutena keinona komissio esittää mahdollisuutta lisäjoustoon julkiseen talouteen energian osalta. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaat voivat hakea rajattua joustoa budjettisääntöihin, jos ne investoivat energiasiirtymään ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Komissio esittää, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus pyytää nykyisen kansallisen poikkeuslausekkeen (NEC) soveltamisalan laajentamista puolustusmenojen lisäksi myös energiakestävyyttä koskeviin toimenpiteisiin tilapäisesti ja rajoitetusti. Mahdollinen laajennus kattaisi helmikuusta 2026 alkaen toteutetut toimet.
Puolustusmenoihin liittyvän NEC:n puitteissa sovellettavan lisämenojen nykyisen enimmäismäärän (1,5 % BKT:sta) sisällä sovelletaan erityistä vuotuista kattoa vuosille 2026–2028 (0,3 % BKT:sta) sekä kumulatiivista kattoa (0,6 % BKT:sta). Samaa ehdotetaan myös energiakestävyyttä koskeville toimenpiteille.
Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi ne jäsenvaltiot, jotka ovat jo käyttäneet täysimääräisesti NEC-joustoa puolustusmenojen kasvattamiseksi, voisivat saada tilapäisesti ja rajoitetusti lisäjoustoa samoilla ehdoilla kuin muut jäsenvaltiot. Näissä tapauksissa komission on arvioitava uudelleen, etteivät poikkeamat vaaranna finanssipoliittista kestävyyttä.
Suomi selviytyi
Komissio arvioi raportissaan 27 jäsenmaan noudattamaa finanssipolitiikkaa suhteessa EU:n sääntöihin.
Suomen, Itävallan, Belgian, Ranskan, Unkarin, Italian, Puolan, Romanian ja Slovakian osalta komissio katsoi, että maat ovat ryhtyneet tehokkaisiin toimiin alijäämiensä korjaamiseksi. Tässä vaiheessa näiden maiden osalta ei siis tarvita jatkotoimenpiteitä alijä�ämämenettelyssä.
Sen sijaan Bulgarian osalta komissio katsoo uuden alijäämämenettelyn aloittamisen olevan perusteltua.
Komissio tarkasteli myös talouden rakenteellisia epätasapainoja. Kreikan, Alankomaiden ja Ruotsin tilanne on parantunut niin paljon, ettei niissä enää ole merkittäviä epätasapainoja.
Sen sijaan Italian, Unkarin ja Slovakian talouksissa on edelleen haavoittuvuuksia. Romanian tilanne arvioitiin vakavimmaksi, ja maan talouden epätasapainot katsotaan edelleen liiallisiksi.
Murheena julkinen talous
Komission erillisen Suomea koskevan arvion mukaan talous on palaamassa varovaiseen kasvuun, mutta julkisen talouden kestävyys on yhä heikko ja edellyttää merkittäviä lisätoimia.
Komission mukaan Suomen julkiset menot ovat EU:n korkeimmat suhteessa talouden kokoon, ja siksi julkisen talouden tehokkuutta on parannettava. Komission mukaan Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on laaja mutta monimutkainen, mikä heikentää sen kustannustehokkuutta.
Lisäksi ongelmana nähtiin kohonnut työttömyys: työttömyysaste oli viime vuonna 9,7 prosenttia ja nuorisotyöttömyys peräti 21,8 prosenttia.
Komissio esittää Suomelle laajan toimenpidepaketin vuosille 2026–2027. Keskeisin suositus on julkisen talouden sopeuttaminen siten, että liiallinen alijäämä saadaan hallintaan.
Suomen tulee noudattaa EU:n määrittelemiä menokattoja ja hyödyntää poikkeuslausekkeen tarjoamaa joustoa puolustusmenojen kasvattamiseen. Samalla korostetaan, että kasvavat puolustusmenot on integroitava kestävällä tavalla osaksi julkista taloutta.
Menojen hallinnan lisäksi komissio vaatii järjestelmällisiä menotarkasteluja, joilla tunnistetaan säästö- ja tehostamiskohteita. Erityishuomio kohdistuu sosiaaliturvaan, jonka uudistaminen on keskeistä pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi. Energiatukien osalta komissio korostaa, että niiden tulee olla tilapäisiä, tarkasti kohdennettuja ja julkistaloudellisesti hallittuja.
Kasvuyrityksille rahoitusta
Komission mukaan Suomessa on vahvistettava kasvun edellytyksiä erityisesti innovaatioiden avulla. Komissio kehottaa lisäämään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä, parantamaan tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisäämään kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta.
Samalla korostetaan taloudellisen turvallisuuden vahvistamista, mukaan lukien kriittinen infrastruktuuri ja kyberturvallisuus.
Ilmastopolitiikassa Suomea vaaditaan kiihdyttämään päästövähennyksiä erityisesti teollisuudessa ja liikenteessä. Lisäksi komissio katsoo, että Suomi tarvitsee lisää investointeja sähköistymiseen, vihreisiin teknologioihin ja kiertotalouteen sekä toimia hiilinielujen vahvistamiseksi maa- ja metsätaloudessa.
Työmarkkinoilla komissio painottaa aktiivisten työvoimapoliittisten toimien parempaa kohdentamista sekä osaajapulan lievittämistä. Tämä edellyttää laajoja panostuksia uudelleen- ja täydennyskoulutukseen sekä korkeakoulutuksen suuntaamista kysytyille aloille.
Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tulee jatkaa tehokkuuden parantamiseksi ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi.
Seuraavaksi euroryhmä ja EU:n neuvosto käsittelevät komission kevätpaketin asiakirjoja ja hyväksyvät annetut suositukset. Komissio jatkaa myös vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa ohjausjakson etenemisestä.
