Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista eli niin kutsutuista Stea-avustuksista syntynyt härdelli on aiheuttanut tilanteen, jossa monia tukea saavissa järjestöissä ei tiedetä, mitä kriteereitä niihin loppujen lopuksi sovelletaan avustuspäätöksiä tehtäessä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) avustuskriteerit ovat yhä voimassa, mutta auki on, mikä on niiden suhde kansliapäälliköiden tuoreeltaan esittämiin ja lausuntokierrokselle perjantaina lähteneisiin asetusehdotuksen avustuskriteereihin. Asetuksen muokkaamiseen päädyttiin hallituksessa pääministeri Petteri Orpon (kok) johdolla tilanteen kriisiydyttyä.
Hämärän peitossa on luonnollisesti myös, mitä hallituksen poliittiset päätökset avustuksista lopulta vuodenvaihteessa ovat.
Rydmanin ilmoittamien uusien avustuskriteerien vuoksi esimerkiksi kattojärjestöt eivät saisi enää avustuksia. Yksi tällaisista järjestöistä on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste.
Sosten hallitus on kesäkuussa päättänyt käynnistää koko henkilöstön muutosneuvottelut. Taustalla on Stean julkaisema linjaus vuoden 2027 avustuskriteerien tiukentumisesta eli mainitut Rydmanin kriteerit.
– Tilanne on sillä tavalla outo, että ainakin meidän käsityksemme mukaan hyvin harvinainen asetusprosessi käynnistettiin [hallituksen] äänestyspäätöksellä sen takia että jokin muuttuisi, SDP-taustainen Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.
– Ja nyt sitten ministeri ilmoittaa, että mikään ei muutu, hän hämmästelee.
– Muutettiin asetusta tai ei, sillä ei ole vaikutusta ensi vuoden avustushakuun ja sen virkamiesvalmistelua varten annettuihin yleisohjeisiin, eli näihin niin sanottuihin Rydmanin kriteereihin, Rydman linjasi aiemmin Iltalehdelle.
2 700 henkilötyövuotta poistumassa
Kiukas kuvaa järjestöjen tilannetta vaikeaksi. Moni Stea-avustuksia saava järjestö on jo ryhtynyt toimiin Rydmanin kriteereiden takia. Irtisanomisia on jo pantu toimeenkin.
– Valtaosa järjestöistähän on pieniä. Niillä ei ole edes lain mukaan velvollisuutta käydä muutosneuvotteluja. Järjestöissä varaudutaan siihen, jos ensi vuoden alusta ei ole rahoitusta. Monissa järjestöissä kuten Sostessa on paljon pitkäaikaisia sitoutuneita työntekijöitä. Meidänkin työsuhteittemme keskiarvopituus oli yli 13 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että on puolen vuoden irtisanomisaikoja, Kiukas sanoo.
Ei olekaan ihme, että Kiukas painottaa, että kentälle olisi tärkeä saada hyvissä ajoin tietoa ja selkeyttä, mitkä avustusjärjestön rahoitusprosessin jatkoaskeleet lopulta ovat.
Suomessa toimii yhteensä noin 8 700 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niillä on noin 1,3 miljoonaa miljoonaa jäsentä ja niiden piirissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista. Luvut on Hyvinvointiala Hali ry:stä, joka edustaa sote-alan yrityksiä ja järjestöjä.
Valtioavustusta (Stea-avustus) saavat järjestöt työllistävät noin 5 500 henkilötyövuoden edestä ihmisiä ja järjestöjen kautta toimii reilut 230 000 vapaaehtoista.
– Kun kun leikkausten mittaluokka on niin valtava, näistä noin 5 500 henkilötyövuodesta uhkaa tällä hallituskaudella hävitä noin 2 700 henkilötyövuotta, Halin edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause sanoo.
– Sitä kautta lähtee myös kymmenientuhansien vapaaehtoisten työpanos, hän jatkaa.
Kriteereistä viis hallituksen leikkaukset osuvat järjestöihin raskaasti, sillä rahoitus on joka tapauksessa putoamassa kuluvan vuoden 274 miljoonasta eurosta ensi vuodeksi 190 miljoonaan euroon. Tosin hyvinvointialueet saavat 25 miljoonaa euroa kompensaationa.
Hali vaatii leikkausten perumista
Kausen mukaan kovin laajasti muutosneuvottelut eivät ole Stea-avustusta menettävissä järjestöissä vielä alkaneet.
Hali aloittaa elokuussa infot, joilla kenttää herätellään. Nettisivuille on jo kerätty ohjeita, miten järjestötyönantaja voi varautua Stea-avustusten muutoksiin.
Ohjeissa sanotaan muun muassa, että on hyvä pitää mielessä mahdolliset pitkät irtisanomisajat. Ne ovat pisimmillään työehtosopimuksen mukaisesti jopa 6 kuukauden mittaisia. Järjestöillä alkaa olla kiire herätä tilanteen vakavuuteen.
– Jos ensi vuodelle tulee kustannuksia irtisanomista, siihen ei ole enää rahaa, Kause huolehtii.
Hänen mukaansa Halin viesti on ollut, että Stea-avustusten 50 miljoona leikkaukset ensi vuodelta tulisi perua. Jos ne kuitenkin pannaan toimeen, Hali toivoo, että niiden vaikutuksia kevennettäisiin ohjaamalla rahaa järjestöjen toiminnan alasajoon, jotta esimerkiksi palkat pystytään maksamaan.
– Muutoin rahat menevät palkkaturvasta, jolloin valtio ei säästäisi mitään. Lisäksi tulee työttömyyden kustannuksia.
Kause huomauttaa, että alalta tulee myös aivovuotoa. Kun tilanne on niin epävarma, moni lähtee hakemaan töitä oma-aloitteisesti.
Kiukas: Muiden kuin PS:nkin pitäisi perustella kantansa
Sostessa hallitus on koolla elokuun puolivälissä tekemässä päätöksiä muutosneuvottelujen pohjalta.
Pääsihteeri Vertti Kiukas näkee, että kansliapäälliköiden laatimien tuoreiden avustusperiaatteiden mukaan Sosten Stea-rahoitus jatkuisi.
– On vaikea nähdä, että Soste ei tulisi rahoitetuksi niillä kriteereillä, Kiukas sanoo.
Tilanne on kuitenkin toisenlainen Rydmanin kriteereillä:
– Neuvontaan, oikeudelliseen tukeen, vaikuttamistoimintaan ja tällaisille järjestöjen järjestöille [kuten Soste] ei tulisi rahaa, Kiukas sanoo.
Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksessa katsotaan, että Rydmanin aiemmat kriteerit ovat ristiriidassa kansliapäälliköiden tuoreen esityksen kanssa. Kokoomuksessa kanta on, että kansliapäälliköiden pohjalta työstetyn asetuksen jälkeen järjestöille voidaan viestiä, että toimitaan asetuksen mukaan.
Tilanne, jossa ikään kuin kahdet kriteerit olisivat voimassa yhtä aikaa olisi Kiukaksen mukaan ”erittäin outo”.
Hän huomauttaa, että rahoittaja (Stea) on tuoreeltaankin ilmoittanut, että valmistelua tehdään Rydmanin kriteerien pohjalta. Normaalisti rahoittajan ehdotukset ovat menneet sellaisinaan eteenpäin.
– Kun rahoittaja viestii, että niillä kriteereillä valmistelua tehdään, silloin sen mukaan pitää olla ja elää. Mutta kyllähän meilläkin on todettu, että jos lopullinen avustuspäätös olisikin sellainen, että Soste esimerkiksi saa avustusta, on mahdollisuus perua toimenpiteitä kuten irtisanomisia, joista nyt päätetään.
Kiukas summaa tilannetta, jossa hallituksessa on erilaisia käsityksiä avustuskriteereistä ”hyvin hämmentäväksi”. Siitä hän sanoo olevansa samaa mieltä kuin Rydman ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, että muut puolueet eivät ole tuoneet julki, mikä Rydmanin kriteereissä on pielessä.
Kiukas kaipaakin muilta puolueilta selkeyttä siihen, missä asennossa ne lähtevät poliittisiin neuvotteluihin avustuspäätöksistä.
– Eli jos avustusehdotus on niiden [Rydmanin] kriteereiden mukainen ja sen seurauksena aika monelle järjestölle ei esitetä mitään rahoitusta, mitä he siitä ajattelevat?
Jos rahoitusesitys järjestöille annettavista rahoista tulee perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän tienoilla, varsinaiset avustuspäätökset saattavat tulla vasta ensi vuoden puolella.
– Silloin ollaan jo tilanteessa, että palkkoja pitäisi maksaa, vuokria maksaa, tapahtumia järjestää. Mutta jos ei ole ollenkaan tietoa, onko tähän rahaa, sellainen tilannehan on täysin mahdoton.
”Tilanne on tosi huolestuttava”
Stea-avustusta saavassa vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:ssä eletään myös vaikeita aikoja. Järjestö on tiedottanut, että sen työ on uhattuna ja Stean uudet linjaukset uhkaavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä voivat jäädä ilman järjestöjen tarjoamaa neuvontaa ja tukea tilanteissa, joissa he kohtaavat ongelmia palveluissa, etuuksissa tai oikeuksiensa toteutumisessa. Myös järjestöjen mahdollisuudet tehdä vaikuttamistyötä, tukea viranomaisia ja tuoda vammaisten ihmisten näkökulmaa päätöksentekoon heikkenisivät olennaisesti, tiedotteessa sanotaan.
Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Veera Florica Rajala kuvaa Iltalehdelle, että nykytilanne on ”hirveän epäselvä ja kaoottinen”. Työntekijöille on ilmoitettu ennakoivasti sopeutustoimenpiteistä.
– Me olemme järjestö, jolla ei ole hirveästi omaa puskuria, jonka varaan laskea. Tilanne on tosi huolestuttava. Meidän täytyy kuitenkin täyttää työnantajavelvoitteemme liittyen esimerkiksi irtisanomisaikoihin ja lomiin. Merkittävä osa työntekijöistämme on ollut meillä pitkään töissä.
Rajala suree nyt tapahtuneen poikkeuksellista ennakoimattomuutta.
– Yhtäkkiä luodaan tilanne, jossa ei ole edes edellytyksiä saada alasajotukea. Jos emme tee tämän vuoden puolella toimia, riski on joutua tilanteeseen, jossa järjestöllä ei ole lainkaan edellytyksiä pysyä hengissä.
Rajalan mukaan Rydmanin kriteereillä Kynnys ry:hyn kohdistuvat leikkaukset voivat olla mittavat ettei olisi varmuutta mitä Kynnys ry:stä jäisi jäljelle, mutta kansliapäälliköiden ehdotus vaikuttaisi järjestön kannalta paljon paremmalta.
– Se mahdollistaisivat selkeämmin sen, että laajempi osa toiminnastamme voisi saada rahoitusta. Joka tapauksessa leikkaukset Stea-rahoitukseen ovat tosi merkittävät, vaikka mentäisiin kansliapäälliköiden kriteereilläkin.
”Sitä ei enää ole ja sitten toimintaakaan ei ole”
Kriteerisekamelskassa järjestöissä joudutaan pohtimaan myös omaisuuden kohtaloa. Rydmanin kriteereissä on uudistettu avustusten varakkuuslaskentakriteereitä.
Kiukaksen käsityksen mukaan kovin suurta joukkoa järjestöjä ei luokitella varakkaiksi, ehkä joitakin kymmeniä.
– On tietysti muistettava, että jos omaisuudella rahoitetaan toimintaa, että sen voi vain kerran käyttää. Kun se on käytetty, sitä ei enää ole ja sitten toimintaakaan ei ole.
Järjestöillä on paljon myös omaisuutta, joka voi jäädä käsiin. Perintönä saadut omaisuudet on voitu sitoa tiettyjä käyttötarkoituksia varten.
– Testamentit voivat olla korvamerkittyjä eikä niitä saa käyttää esimerkiksi vuokrakustannuksiin, Hanna-Maija Kause tietää.
Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen peruna on aikoinaan rakennettu esimerkiksi kurssikeskuksia.
– Menneinä vuosikymmeninä oli aika tavallista, että järjestöillä niin kuin ammattiliitoilla ja pankeilla oli kurssikeskuksia. Nyt ne ovat pääsääntöisesti sellaisia, että niiden markkina ei ole kauhean hyvä, Kiukas kertoo.
– Kyllä sellaista omaisuutta on, jolla voi olla jokin tasearvo ja markkina-arvo on sitten jotain ihan muuta, hän muistuttaa.
Järjestöillä on myös toimitiloja, joiden vuokraaminen eteenpäin voi olla vaikeaa. Kiukaksen mukaan kiinteistövarallisuutta hankittiin aikoinaan paljon Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla, joihin liittyy palautusehtoja. Jos toimitilat myydään, rahat saatetaan joutua palauttamaan, nykytilanteessa ministeriölle.
– Ainakin nyt ajattelen niin, että jos järjestöt eivät saa näitä kaupaksi, rahoittajan pitäisi kohtuullistaa takaisinperintöjä, joissa myynti tapahtuu sen takia, että ylipäänsä pysytään pinnalla, Kiukas esittää.
Sostella itsellään on omassa omistuksessa olevat toimitilat, jotka rahoitettiin aikoinaan Raha-automaattiyhdistyksestä. Kun Sosten henkilöstömäärä on pudonnut, suurin osa tiloista on vuokrattu sen jäsenjärjestöille omakustannusperiaatteella.
Jos Stea-avustuksia menetetään, vuokraamista pyrittäisiin lisäämään – tosin potentiaalisten vuokralaistenkin tilanne on leikkausten vuoksi kiristymässä.
Halin edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause toivoo, että järjestöjen varallisuutta tarkasteltaisiin myös siitä näkökulmasta, että valtio tavallaan ostaa järjestöiltä erilaisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Samalla säästyy kustannuksia sote-palveluissa.
