Venäjän miehittämässä Oleškyn kaupungissa vallitseva vakava humanitaarinen kriisi pahenee edelleen, sanoo ulkoministeri Andrii Sybiha medioille.
Asiasta uutisoi The Kiyv Independent.
Venäjän miehittämässä Oleškyn kaupungissa Etelä-Ukrainassa asukkaat kamppailevat perustarpeiden puutteesta. BBC:n haastattelemien asukkaiden mukaan kaupungissa ei ole ruokaa, vettä, sähköä tai kaasua.
– Syötävää ei ole enää juuri mitään jäljellä. Raporttien mukaan siviilit joutuvat selviytymään ruoholla ja rikkaruohoilla, kun taas lääkkeet, puhdas vesi, sähkö ja terveydenhuolto ovat yhä vaikeammin saatavilla, ulkoministeri on kirjoittanut viestipalvelu X:ssä.
– Myös lapset ovat loukussa näissä olosuhteissa.
Oleškyn on ollut Venäjän miehityksen alla 24. helmikuuta 2022 lähtien. Tilanne kaupungissa on pahentunut, sillä venäläisjoukot estävät edelleen avun pääsemisen perille kaupunkiin. Lisäksi venäläiset estävät myös kaupunkilaisten evakuoinnin.
Ulkoministeriön mukaan Oleshkyn väkiluku on laskenut noin 24 000 ihmisestä noin 20 000 viime kevään aikana.
Sybihan mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi käyttää ”kaikkia käytettävissä olevia keinoja avun toimittamiseksi asukkaille” ja helpottaa kaupunkilaisten evakuoimista.
Ministeri kehotti erikseen YK:ta, Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa ja muita kansainvälisiä järjestöjä käyttämään toimivaltuuksiaan ja kanaviaan varmistaakseen välittömän ja esteettömän humanitaarisen avun pääsyn alueelle.
Saksan ulkoministeri tapasi Lavrovin
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kehotti Moskovaa ”luopumaan vaarallisesta eskalaation tiestään” lauantaina YK:n yleiskokouksen ohella pidetyssä tapaamisessa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa. Asiasta kertoo uutisoi AFP.
Neuvottelut käytiin tilanteessa, jossa Saksan ja Venäjän väliset jännitteet ovat kiristyneet viime viikkoina.
Saksa on syyttänyt Venäjää Leipzigin lentokentälle kohdistuneen drone-hyökkäysyrityksen järjestämisestä, ja kumpikin maa on määrännyt toisen maan konsulaatin sulkemisen.
– Wadephul kehotti Venäjän federaatiota luopumaan vaarallisesta eskalaatiopolustaan Saksan, Euroopan ja Naton suhteen, saksalainen diplomaatti sanoo median edustajille.
– Hän teki selväksi, ettei viimeaikaisen Leipzigin hyökkäysyrityksen kaltaiset tapaukset tai muut hybridi-iskut eivät horjuta Saksan päättäväisyyttä tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa.
Kyseessä oli ensimmäinen tällainen tapaaminen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa yli neljä vuotta sitten.
Lavrov tapasi viimeksi Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin tammikuussa 2022, alle kuukausi ennen sitä kuin Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan.
Saksa on yksi Ukrainan tärkeimmistä liittolaisista.
Lavrov väittää, että ” Saksa haluaa jälleen sotaa” tukemalla Ukrainaa. Lavrov nojasi YK:n yleiskokouksessa pitämänsä puheen aikana vahvasti Venäjän sotapropagandaan väittäen edelleen räikeästi, että Ukraina "ihannoi natsismia".
WSJ: Venäjä sysää ilmapuolustusta yhä enemmän yritysten vastuulle
Ukrainan kiihtyvät drooni-iskut ovat pakottaneet venäläisyritykset ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta suojelustaan, uutisoi The Wall Street Journal.
Venäjä on määrännyt yrityksiä varautumaan iskuihin ja uhannut valtion väliaikaisella haltuunotolla yhtiöitä, jotka eivät huolehdi itse suojautumisestaan.
Nyt Venäjän yritykset ovat alkaneet hankkia ja rakentaa omia ilmapuolustusjärjestelmiään. Osa etsii myös työntekijöitä, jotka kykenevät havaitsemaan ja ampumaan drooneja.
Venäjän suurimpiin teräksentuottajiin kuuluva Severstal hankki ilmapuolustusjärjestelmän suojatakseen Moskovan lähistöllä sijaitsevaa tehdastaan Ukrainan iskun jälkeen. Myös verkkokauppajätti Wildberries on käyttänyt teräsverkkoja varastojensa suojaamiseen.
Ukraina on lisännyt iskujaan syvälle Venäjän alueelle. Puolustusalan konsulttiyhtiö Rochan Consultingin mukaan ukrainalaiset droonit ovat tehneet maaliskuusta lähtien noin 200 iskua venäläisiin jalostamoihin ja iskeneet ainakin 36 logistiikkakeskukseen.
Venäjän hallitus on laajentanut droonipuolustusta myös armeijan ulkopuolelle. Se on esimerkiksi sallinut postityöntekijöiden kantaa aseita droonien torjumiseksi.
Yrityksille koituu iskuista merkittäviä kustannuksia. Venäjän valtiovarainministeriö on väläyttänyt verohelpotuksia yrityksille, jotka käyttävät rahaa droonipuolustukseen tai iskujen jälkeisiin korjauksiin.
