Kymmeniä valvontamonitoreja, elektronisia karttoja ja vilkkuvaloja. Monitorien edessä nahkaiset lentokonepenkit.
Puolustusliitto Naton E-3A Sentry Awacs -tutkavalvontakoneen uumenissa saa käsityksen siitä, mikä ratkaisee modernissa sodankäynnissä: tiedustelu- ja havaitsemiskyvyt.
– Näin jalkapallon MM-kisojen aikaan käytän analogiaa, että tämä lentokone on kuin joukkueesi numero 10, amerikkalainen prikaatikenraali Kristen D. Thompson kertoo Iltalehdelle.
Thompson on Awacsin 33-henkisen miehistön päällikkö ja Naton varhaisen varoitusjärjestelmän joukkojen komentaja.
Joukkojen päätukikohta sijaitsee Geilenkirchenissä Saksassa, mutta Pohjoismaissa Awacs-miehistö käyttää kotipesänään Ørlandin lentotukikohtaa keskisessä Norjassa.
Thompson korostaa, että Awacs on yhtä aikaa tiedustelu- ja varoitusjärjestelmä ja taistelun johtokeskus. Vertaus jalkapallon kymppipaikan pelaajaan ei ole hassumpi. Esimerkiksi Argentiinan Lionel Messiä, maailman tunnetuinta kymppiä, pidetään joukkueensa pelin aivoina.
– Olemme todella hyviä näkemään syvälle vastustajamme alueelle suurella tutkallamme meidän aktiivisella sensorillamme, Thompson sanoo.
Natossa jäsenmailla on yhteinen ilma- ja ohjuspuolustus.
Thompson kertoo, että Awacs on valmiudessa johtamaan Suomen Ilmavoimien Hornet-hävittäjien operaatioita, mikäli Venäjä uhkaa Suomea sotilaallisesti.
– Olemme johtamis- ja valvonta-alusta, hän kiteyttää.
Hornetit tuhoavat
Amerikkalainen prikaatikenraali kertoo, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.
– Olemme loistava kumppani minkä tahansa maassa tai ilmassa olevan uhan havaitsemisessa. Sen jälkeen voimme suunnata Hornetin tai Gripenin tarkkaan paikkaan neutraloimaan havaitsemamme uhan, Thompson myhäilee.
Awacs on amerikkalaisen Boeingin valmistama. Sen ulkomuotoa hallitsee monumentaalisen kokoinen tutka.
Kupolin mallinen tutka on halkaisijaltaan yli yhdeksän metriä ja paksuudeltaan 1,8 metriä. Tutkaa koristaa teksti: TYPE II SN 000254 Lower Surface Astro.
Kuten tekstikin vihjaa, Awacs on omimmillaan maan pinnalla tapahtuvien liikkeiden ja matalalla lähestyvien lentokoneiden ja droonien havaitsemisessa.
– Voimme säätää sensoriamme ja konfiguroida sen siten, että havaitsemme matalalla ja hitaasti lentävät lentokoneet ja droonit, esimerkiksi yhteen suuntaan käytettävät hyökkäysdroonit. Pystymme myös säätämään sitä nähdäksemme pitkin vedenpintaa, Thompson havainnollistaa suorituskykyä.
500 kilometriä
Awacsin tutkan toimintasäde mahdollistaa sen havaitsemisen, jos Venäjä ryhtyy epäilyttäviin sotilaallisiin valmisteluihin Kuolan niemimaalla tai muualla Suomen vastaisilla lähialueillaan.
– Tutkamme toimintasäde on noin viisisataa kilometriä, eli näemme aika kauas. Säde on kiinni myös siitä, miten säädämme ja kohdistamme tutkamme, mutta perusetäisyys on tuo, Thompson kertoo.
Awacs pystyy yli 20 tunnin operatiivisiin lentoihin. Lisää kerosiinia se saa operaation aikana KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskoneilta. Matkustamon perältä löytyy sänkyjä kehon ja aivojen lepuuttamista varten.
Puolustusliitto Nato omistaa Awacs-koneet, ja niiden yhteiskäyttöön osallistuu 22 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien.
– Vasta noin kuusi kuukautta sitten saimme luvan lentää Suomen ilmatilassa. Sen jälkeen suoritimme ensimmäisen Suomen-tehtävämme. Meillä on miehistössämme ensimmäinen suomalainen taistelunjohtaja, Thompson kiittelee.
Ensilento Suomessa
Awacs-kone teki ensioperaationsa Suomen taivaalla maaliskuun alussa. Tiedustelulentoa suojasivat Karjalan ja Lapin lennostojen Hornet-hävittäjät.
Ilmavoimat kertoi, että Awacsin monikansalliseen miehistöön kuuluu vääpeli Aleksi Härkönen, joka oli mukana ensilennolla.
– Kaikki meni todella sujuvasti, ja tästä on mielestäni hyvä lähteä suunnittelemaan jatkoa. Suomen yllä lentäminen olisi kuin kotiin olisi tullut. Sain toimia tuttujen hävittäjien kanssa erilaisessa ympäristössä kuin aikaisemmin Suomessa palvellessani, Härkönen painotti tiedotteessa.
Härkönen aloitti Nato-tehtävässä joulukuussa 2024.
Awacsin uumeniin pääseminen ja kuvaaminen sen sisällä on harvinaista.
Nato haluaa lähettää Venäjälle viestin, että Awacsin suorituskyky on integroitu osaksi Suomen ja Ruotsin ilmapuolustusta.
– Meille on todella tärkeää oppia teiltä ja työskennellä kanssanne. Teillä on todella pitkä raja tuon meidän itäisen vastustajamme kanssa, Thompson viittaa Venäjään.
Venäjän tavoite
Nato-komentaja ei lakkaa hämmästelemästä sitä, miten pitkä maaraja – 1 340 kilometriä – Suomella on Venäjän kanssa. Äänestä voi lukea kunnioitusta sitä kohtaan, että suomalaiset ovat pystyneet säilyttämään itsenäisyytensä sotaisan ja imperialistisen Venäjän naapureina.
Nato-maiden tiedusteluanalyyseissa pidetään yhtenä uhkana, että Venäjä yrittäisi luoda Kuolan niemimaan tukikohtiensa ympärille puskurivyöhykkeen, joka ulottuisi Norjan Finnmarkin ja Suomen Lapin alueelle.
Awacs-suorituskyvyn pelotearvo piilee siinä, että se estää Venäjää yllättämästä pohjoisia Nato-maita.
– Tällä hetkellä arktisella alueella vallitsee melko ennustettava tilanne, mutta kiinnostus sitä kohtaan kasvaa koko ajan. Meidän on rakennettava pelotetta ja varmistettava, ettei mitään tapahdu, Norjan ilmavoimien komentaja Øivind Gunnerud sanoo.
Kenraalimajuri Gunnerud on luottavainen. Hän kehottaa katsomaan harppauksia ”meidän kolkkamme Nato-maissa, siis Pohjoismaissa”. Ilmavoimat ja muut pohjoiseen sijoitetut joukot vahvistuvat nopeasti.
– Meistä on tulossa yhä vahvempia ja vahvempia.
Jännite ei ole sulamassa pois. Sen sanelevat maantiede ja Venäjän politiikka.
– Pohjoinen on tärkeä alue, koska naapurissamme on Kuolan niemimaa. Venäjällä on siellä yksi suurimmista asevoimistaan. Pohjoinen on heille reitti päästä Atlantille. Barentsinmeren ja koko arktisen alueen tärkeys syntyy siitä, keitä meillä on siellä ylhäällä, Gunnerud kuvailee strategista asetelmaa.
Ennakkovaroitus ilmasta
Kun Venäjältä puuttuu kyky yllätykseen, on epätodennäköistä, että venäläiset yrittäisivät hyökkäystä Naton alueelle.
– Ørlandin tukikohdastamme pystymme kattamaan pohjoisen alueen ja Barentsin alueen. Kun lennämme pohjoisessa, harjoittelemme usein sitä, minkä osaamme parhaiten, eli varhaisen ennakkovaroituksen antamista. Ilmasta antamamme ennakkovaroituksen jälkeen voimme johtaa taistelutoimia, jotka varoituksesta seuraavat, prikaatikenraali Thompson korostaa.
Nato vastaisi hyökkäykseen nopeasti ja tarkasti.
Thompson tähdentää, että muun muassa Awacsin havaintokyvyllä turvattaisiin puolustuksellisen tulenkäytön osumatarkkuus.
– Olemme ilma- ja ohjuspuolustuksessa se, joka vetelee kaikista naruista ja kertoo, minne mennä ja mitä taisteluvälineitä pudottaa.
Iltalehti on kertonut, että Nato harjoittelee arktisella alueella, koko Suomessa ja Itämeren alueella murtamaan kuplia, joita Venäjä yrittäisi hyökätessään luoda.
Venäläisten tavoitteesta käytetään sotilasslangissa lyhennettä A2/AD. Se juontuu englanninkielisistä sanoista ”anti-access/area denial”.
Kyse on alueesta, jolla Venäjä haluaa ohjuksillaan, sensoreillaan ja hävittäjillään estää Nato-maiden joukkojen sotilaallisen toiminnan.
Awacsin tehtävänä on tunnistaa ja paikallistaa asejärjestelmät, joilla Venäjä yrittäisi A2/AD-kupliansa rakentaa.
– Tunnistamme asiat. Olivatpa ne sitten vesillä, ilmassa tai maassa, Thompson kiteyttää.
Viime aikoina Naton Awacs-koneet ovat tukeneet Baltian maita droonien havaitsemisessa. Thompsonin joukoilla on siis jatkuva operatiivinen valmius.
Saabille jättikauppa?
Keväällä julkisuuteen levisi tieto, että Naton hankintaosasto oli tehnyt päätöksen korvata nykyiset 14 Awacs-konetta 10–12 ruotsalaisen Saabin valmistamalla GlobalEye-tiedustelukoneella.
Asiasta kertoi ranskalainen puolustusalan julkaisu La Lettre. Tiedon sai vahvistettua myös saksalainen uutistoimisto DPA.
Awacsit ovat tulossa käyttöikänsä päähän 2030-luvulle tultaessa.
Iltalehden tietojen mukaan Nato on suunnitellut kertovansa GlobalEyen hankinnasta Ankaran huippukokouksessa.
Alun perin Awacsin seuraajaksi oli tarkoitus valita Boeingin E-7A Wedgetail -kone, mutta amerikkalaisvalmistajan projekti on kohdannut vastoinkäymisiä ja presidentti Donald Trumpin hallinto on leikannut siltä rahoitusta.
Saabille kyse olisi valtavasta tilauksesta, vähintään viiden miljardin euron kaupasta, jonka päälle tulisivat järjestelmän ylläpitämisen kulut.
Pörssiyhtiö Saabin osakekurssi nousi tuntuvasti La Lettren uutisen jälkeen.
