Ilmastonmuutoksen myötä kesäkuukausien helleaallot ja rankkasateet lisääntyvät Suomessa. Näihin liittyy terveysriskejä legionelloosista puutiaisaivokuumeeseen ja kampylobakteerin aiheuttamaan suolistotulehdukseen.
Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun päivän ylin lämpötila nousee 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Erityisesti nesteytyksestä huolehtiminen on kuumalla säällä tärkeää, sillä nestevajaus voi johtaa lämpöuupumukseen ja pahimmillaan hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen.
Helteellä moni haluaa viilentää sisäilmaa tuulettimen avulla, mutta tuuletin lisää nestehukkaa, joten vedenjuontia tulee silloin lisätä. Jos sisäilma on yli 35 astetta, ei tuuletinta tule käyttää lainkaan, koska se lisää kehon lämpökuormaa, THL ohjeistaa.
Etenkin lapsia pitäisi muistuttaa juomaan vettä pitkin päivää. Ilmastopaneelin jäsen ja THL:n johtava tutkija Jaana Halonen muistuttaa, että helteiden aikaan olisi tärkeää myös kysellä ikäihmisten vointia olivat he sitten läheisiä tai naapureita.
Helteistä puhuttaessa mieleen nousee usein myös termi ”seksihelle”.
Kesän kiimassa onkin tärkeää muistaa seksitaudeilta suojautuminen. Klamydia, tippuri ja kuppa ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun sukuelinherpes, kondyloomat, hiv sekä hepatiitit B ja C ovat virusten aiheuttamia. Paras tapa suojautua näiltä on käyttää kondomia ja suuseksisuojaa.
Nestevajauksen oireet
Lämpöuupumuksen oireita ovat voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu. Veden juonti ja lepo viileässä lievittävät oireita.
Lämpöhalvauksessa elimistön lämpötila nousee korkeaksi. Oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös, sekavuus, kouristelu ja tajunnan menetys. Tällöin tulee soittaa hätänumeroon ja koettaa viilentää kehoa.
Tautivalikoima uimarannoilla
Ruokaviraston mukaan vuosina 2020–2022 Suomessa raportoitiin kolme uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui 210 ihmistä. Nämä liittyivät norovirukseen, mutta saastumisille ei löydetty selvää syytä. Vuosina 2023 ja 2024 epidemioita raportoitiin kuusi kappaletta, mutta viime vuonna ei THL:n mukaan havaittu yhtäkään uimavesiepidemiaa.
– Ihmisten käyttäytyminen on tärkeää, jotta rannat pysyvät puhtaina, eikä niillä esimerkiksi pääse ulosteita veteen, Halonen sanoo.
Uimavesi voi saastua jätevesistä, uimareiden ulosteista, lintujen tai muiden eläinten ulosteista, taajama-alueiden hulevesistä ja ympäristön bakteereista.
Uimavesien välityksellä tarttuvia tauteja ovat muun muassa noroviruksen, kampylobakteerin, E. colin ja giardian aiheuttamat suolistoinfektiot. Ihoinfektioita voi saada esimerkiksi pseudomonas- ja stafylokokkibakteereista. Järvisyyhy taas on ihottumana ilmenevä vesilintujen loisen aiheuttama vaiva.
Näiden lisäksi uimarannan käyttöä voivat rajoittaa sinilevät, jotka runsastuvat hellejaksojen aikana. Osa näistä on myrkyllisiä, joten sinileväkukintojen seassa ei tule uida eikä vettä tule käyttää talousvetenä.
Pienennä tartuntariskiä uimarannalla
Lähde: Duodecim
Rankkasateet riskinä
Noro ja kampylobakteeri voivat saastuttaa myös juomaveden esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamien tulvien takia.
Jos maa on helteiden jälkeen kuiva, sadevesi ei pääse imeytymään maahan, vaan valuu esimerkiksi painaumassa sijaitsevaan kaivoon tai uimarannalle. Taudinaiheuttajia voi kulkeutua sadeveden mukana maaperästä pohjaveteen tai kaivoveteen.
– Yksityiskaivot voivat likaantua pintavedestä, kun tulee äkkiä paljon vettä. Sitä kautta voi tulla vaikka vatsatautiepidemioita, Halonen antaa esimerkin.
Myös kunnallinen talousvesi voi likaantua, jolloin sairastuneiden määrä voi moninkertaistua.
Vuosina 2023–2025 Suomessa havaittiin viisi talousvesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä 152 henkilöä. Viime vuonna epidemioilta säästyttiin koko Suomessa.
Legionelloosi vaanii putkistossa
Kaivojen lisäksi taudinaiheuttaja voi piillä vesiputkissa. Vakavaa keuhkokuumetta aiheuttava legionellabakteeri elää maaperässä ja seisovissa lämpimissä vesissä, kuten vähäisellä käytöllä olevissa vesiputkissa.
Jos vesiputkistojen vesi lämpenee 20 ja 45 asteen välille, bakteeri voi päästä kasvamaan putkissa. Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen mukaan legionelloosiriski liittyy erityisesti suihkuihin ja porealtaisiin, joissa veden lämpötila on usein 32–35 °C.
Tauti tarttuu hengitysteitse esimerkiksi porealtaassa istuskeltaessa, ei veden juomisesta. Se voi tarttua myös multaa käsiteltäessä hengitysteitse tai iholla olevan haavan kautta.
– Legionelloosi ei ole onneksi hirvittävän yleinen Suomessa, mutta sen oireet ovat monesti aika vakavia, Halonen kertoo.
Vuonna 2024 Lääkärilehdessä kerrottiin, että legionelloosia esiintyy Suomessa keskimäärin 27 tapausta vuodessa. THL:n mukaan viime vuonna Suomessa todettiin kuitenkin yli 80 legionelloositapausta. Nimenomaan multaan liittyvien tapausten määrä on ollut nousussa muutaman viime vuoden ajan.
Punkkitaudit lisääntyvät
Kesä tuo mukanaan myös kohonneen punkinpureman riskin. Ilmaston lämmetessä punkit ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi. Levinneisyyteen vaikuttaa myös punkkien isäntälajien leviäminen.
Lämpimällä säällä riski tulla punkin puremaksi kasvaa kuitenkin ihmisten oman käyttäytymisen takia.
– Mehän kuljemme monesti shortseissa ja t-paidoissa, jolloin punkeilla on helpompi pääsy iholle. Sitä kautta lämmin sää ja helle voivat lisätä riskiä.
Sekä puutiaisaivokuume että borrelioosi, jotka ovat punkkien levittämiä tauteja, ovat yleistyneet viime vuosina.
