– On sanottava ääneen, että Venäjä leikkii nyt tietoisesti tulella, sanoo kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell (kok) Iltalehdelle.
Limnell pitää syyskuisia uutisia Puolan ja Ukrainan rajalta vakavina ja ennustaa, että Venäjän toiminta voi mennä vielä pidemmälle. Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti viimeksi tiistaina, että aggressiiviset toimet lähestyvät yhä enemmän Puolan aluetta ja edessä on hyvin vaikeita kuukausia. Kaksi viikkoa sitten Venäjä iski räjähdedroonilla junaan vain muutaman sadan metrin päässä Puolan rajasta.
Venäjän tarkoituksena on aiheuttaa epävarmuutta Ukrainan läntisissä liittolaisissa, Limnell arvioi.
– Meidän täytyy ymmärtää tämä kehityssuunta: Venäjä ottaa suurempia riskejä ja käytännössä kokeilee, kuinka pitkälle se voi mennä.
– Ajan kysymys on se, milloin Puolaan, Romaniaan tai kenties Baltiaan ihan oikeasti iskeytyy venäläisiä drooneja tai ohjuksia. Niitä tietysti Kremlin propagandassa seliteltäisiin eri lailla, Limnell arvioi.
Kansanedustaja toistaa käsityksensä siitä, että osuma Nato-maahan on nimenomaan ajan kysymys. Syynä on tilanteen tämänhetkinen kehittyminen.
Epävarmuuden luomista
Venäjä tarkkailee Nato-maiden reaktioita. Limnellin mukaan pelkkä paheksunta johtaa Venäjällä johtopäätökseen, että maa voi nostaa riskitasoa entisestään. Siihen tulee olla valmiina Nato-maissa, Limnell sanoo.
Tiistaina uutisoitiin Venäjän sotilasmenojen noususta. Kokoomusedustajan mukaan tieto näyttää, mikä Venäjän suunta on tulevina vuosina: pitkäaikainen vastakkainasettelu. Limnell sanoo lisäksi, että Venäjä on tekemässä liikekannallepanon ja tavoittelemassa lähes 300 000 sotilaan lisäjoukkoja asevoimiensa palvelukseen.
Venäjä voi pyrkiä epävarmuuden lietsonnalla siihen, että lännessä aletaan epäröidä, kannattaako maata vastustaa, kun se joka tapauksessa on uhka. Limnell pohtii myös Euroopan maiden sisäpoliittisia tilanteita: Venäjä-mieliset laitaoikeistopuolueet tekevät nousua Keski-Euroopassa, kuten Saksassa ja Ranskassa.
– Miten siellä mahdollisesti Venäjä-mieliset voimat pääsevät yhä enemmän vallalle? Sitä ajatusta Venäjä yhä enemmän pyrkii ruokkimaan myös Eurooppaan.
Limnell arvelee, että Venäjä luottaa yhä ajan kulumisen olevan puolellaan. Demokraattisissa maissa hallitukset vaihtuvat ja taloustilanteet heiluvat eri logiikalla kuin Venäjällä.
Liian pehmeää
Kansanedustaja vaatii Nato-mailta valmiutta ja kykyä reagoida.
Oletko sitä mieltä, että Nato tai jäsenmaat ovat olleet liian pehmeitä tähän saakka?
– Olen. Ehdottomasti, ja sen takia tämä muuttuu koko ajan aggressiivisemmaksi, Limnell sanoo.
Kansanedustaja ei halua nostaa kielteistä esimerkkiä Naton passiivisuudesta, mutta ottaa myönteisenä asiana esiin Suomen toiminnan Eagle S -aluksen kanssa, kun viranomaiset ottivat sen voimallisesti haltuun joulunpyhistä huolimatta.
– Sen jälkeen ei ole kaapeleita Suomen lähialueilla enää katkennut. Ja minusta tämä on se periaate: osoitetaan valmiutta ja päättäväisyyttä, jos sellainen hetki tulee.
Eli jos drooni tulisi jonkin Nato-maan alueelle, se tarkoittaisi voimannäytön kaltaista tilannetta, jossa esimerkiksi useista maista nousisivat hävittäjät ilmaan, ilmavalvonta menisi täyteen valmiuteen ja ikään kuin viestittäisiin Venäjälle, ettei ole syytä yrittää enempää?
– Jätetään vastatoimet vielä nähtäväksi, mitä tulee sen osoittamiseen, että raja kulkee tässä. Toivottavasti niitä ei tarvitse nähdä. Mutta oleellista on, että ne on mietitty valmiiksi ja on valmius toimia, jos aika koittaa.
Limnell sanoo, että osa Naton viestinnästä Venäjän suuntaan ei ole julkista. Asioita on varmasti tapahtunut kulissien takana maan aiempien hybridivaikuttamisepäilyjen aikana.
Ydinaseet vaikuttavat
Yksi syy Naton ”rauhallisuuteen” lienee molemminpuolinen ydinasepelote. Venäjä on maalannut puolustusliiton eksistentiaaliseksi vihollisekseen, ja kuten vuodesta 2022 alkaen on uutisoitu, Venäjä voi doktriininsa mukaan oikeuttaa ydiniskun, jos maan olemassaolo on uhattuna. Tarina omille kansalaisille on siitä nähtävissä, ja myös Nato tiennee tämän.
Ydinaseilla painostaminen on Limnellin mukaan Venäjän normaalia pelikirjaa. Aiempaa voimakkaampi Nato-reaktio Venäjän mahdolliseen drooni-iskuun edellyttää Limnellin mielestä sitä, että myös ydinasepuheeseen varaudutaan.
– Tällaisessa tapauksessa ja erityisesti sellaisen jälkeen Venäjältä suuntautuisi voimakas informaatiokampanja länsimaihin. Sille ei saisi antautua niin, että vähän poliittisesti paheksuttaisiin, että ”olipa tosi huono asia, että tuli venäläisiä ohjuksia tai drooneja Nato-maahan”.
– Se olisi viesti Kremlille, että he voivat mennä vieläkin pidemmälle, Limnell sanoo.
Vladimir Putinin aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt yli neljä vuotta eli keskiviikkona yhteensä 1 680 päivää.
