Kelan päätös lopettaa tiettyjen kaikkein kalleimpien lääkkeiden korvaaminen kokonaan, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa, saa osakseen voimakasta kritiikkiä hyvinvointialueilta.
Alueet kertovat joutuvansa tekemään uusia, paikoin merkittäviäkin sopeutustoimia Kelan linjanmuutoksen takia. Osa alueista kertoo, ettei palvelutasoa voida pitää ennallaan.
Alueet arvostelevat sitä, että Kelan päätös tuli yllättäen kesken budjettikauden.
Tiedot selviävät Iltalehden hyvinvointialueille tekemästä kyselystä. Iltalehti kysyi alueilta, millaisia vaikutuksia Kelan linjauksella niille on.
Kela ilmoitti kesällä alueille, ettei se enää 1.7. alkaen myönnä uusia korvausoikeuksia tietyille kalliille julkisessa terveydenhuollossa annosteltaville lääkkeille, kuten tietyille syöpälääkkeille. Alueiden tulee itse kustantaa kyseiset lääkehoidot.
Jopa 15 miljoonan euron lisäkulut
Euromääräisesti suurimpia vaikutuksia ennakoi Hus, joka arvioi vuosittaisten lisäkustannusten nousevan vaiheittain noin 15 miljoonaan euroon. Hus vastaa erikoissairaanhoidosta Helsingin ja Uudenmaan alueella.
Pirkanmaan hyvinvointialueen alustavan arvion mukaan Kelan päätös tarkoittaisi noin kuuden miljoonan euron lisäkustannuksia vuosittain. Alue pitää ongelmallisena sitä, että tällaisia muutoksia tehdään kesken budjettivuoden, eikä sen vaikutuksia kompensoida rahoituksessa.
Jo valmiiksi talousongelmissa oleva ja valtion arviointimenettelyyn joutunut Kymenlaakson hyvinvointialue arvioi, että muutos tuo 4–5 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain.
Alue korostaa, että tilanne elää, koska uusia lääkkeitä ja uusia annostelutapoja kehittyy koko ajan. Ensi vuodelle alue arvioi muutoksesta tulevan 800 000 euron lisäkustannukset.
– Kesken kauden tapahtuva muutos on budjetin kannalta erittäin hankala ja aiheuttaa tiukassa taloustilanteessa haasteita terveyden ja sairaanhoidon palveluiden budjetille.
Säästöjä palvelutasosta ja henkilöstöstä
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue arvioi päätöksen tuovan noin 3–4 miljoonan euron lisäkustannuksen vuosittain.
– Hyvinvointialueen tiukassa taloustilanteessa näin merkittävää uutta kustannusta ei voida kattaa ilman vaikutuksia muuhun toimintaan, Pohde kertoo.
Pohjanmaan hyvinvointialue katsoo, että jos alueille ei osoiteta lisärahoitusta lääkekustannusten kasvun myötä, ”palvelujen nykyisen tason ylläpitäminen ei ole mahdollista.”
– Säästöt eivät vaikuta yksittäisen potilaan hoitoon, vaan säästöt joudutaan hakemaan muualta, todennäköisesti henkilöstökustannuksista, Satakunnan hyvinvointialueelta kerrotaan.
Etelä-Karjala arvioi kustannusten kasvavan 1,5–2 miljoonalla eurolla ja Kanta-Häme noin 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa.
Pohjois-Karjalassa arviona on, että muutos tuo noin miljoonan tai muutaman miljoonan lisäkustannuksen vuositasolla.
Alueet: Rahaa siirrettävä
Alueet arvostelevat laajasti sitä, että Kelan linjaus tuli niille yllätyksenä.
Satakunnan hyvinvointialue toivoi, että asiasta olisi keskusteltu alueiden kanssa ennen päätöksiä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mielestä muutos olisi pitänyt suunnitella paremmin ja toteuttaa suunnitelmallisemmin.
Alueet ovat yhtä mieltä siitä, että Kelan linjamuutoksesta tulevat lisäkustannukset pitäisi huomioida rahoituksessa.
– Päätös siirtää merkittävän määrän julkista rahaa hyvinvointialueilta Kelalle. Siten Kelan määrärahoja pitäisi vastaavalla summalla vähentää ja ohjata sama summa hyvinvointialueille, Päijät-Hämeen hyvinvointialue katsoo.
Etelä-Karjala pitää rahoitusperiaatteen vastaisena, että hyvinvointialueiden kustannuksia lisätään ilman, että vastaavaa lisärahoitusta osoitetaan alueille.
– Tällaiset päätökset vaikeuttavat entisestään talouden ennakoitavuutta ja kasvattavat painetta uusiin säästötoimiin sen lisäksi, että ne rapauttavat luottamusta kokonaisohjaukseen, Etelä-Karjalasta kommentoidaan.
Hoitopäätökset lääketieteellisin perustein
Kaikki alueet painottavat, että hoitopäätökset tehdään jatkossakin lääketieteellisin perustein ja kansallisten hoitosuositusten mukaisesti, eikä Kelan päätös tuo tähän muutosta.
– Potilaat ovat olleet ymmärrettävästi huolestuneita tilanteesta, kertoo Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen. Leivonen korostaa, ettei päätös vaikuta jo aloitettuihin hoitoihin.
Etelä-Savon hyvinvointialue korostaa, ettei potilaiden hoito muutu, mutta Kelan päätös johtaa sopeuttamiseen muista toiminnoista. Pohjois-Savostakin sanotaan, ett�ä kesken vuoden tullut lisäkustannus täytyy sopeuttaa muusta toiminnasta.
Helsingin ja Uudenmaan alueella suurimmat vaikutukset Kelan päätöksellä on Husiin, ja hyvinvointialueille kohdistuvat vaikutukset riippuvat keskeisesti Hus-yhtymän kustannuskehityksestä.
Esimerkiksi Itä-Uudenmaan terveysasemilla on jo toimittu Kelan ohjeistuksen mukaisesti, kun taas Keski-Uudellamaalla on joissain tilanteissa pyydetty potilaita hankkimaan sairauden hoidossa tarvittava lääke avoapteekista ja tuomaan se mukanaan kotisairaalaan tai terveyskeskukseen terveydenhuollon ammattihenkilön annosteltavaksi. Tämä ei jatkossa olisi mahdollista.
Keski-Uudellamaalla on tarkoitus laatia asiasta ohjeistus. Alue kertoo odottavansa lisäkustannuksia Kelan linjauksesta.
Huoli yhdenvertaisuudesta
Osa alueista nostaa esille sen, että jos potilas kuljettaa lääkkeen annosteltavaksi yksityiseen terveydenhuollon yksikköön, Kela-korvaus lääkkeestä on edelleen mahdollinen.
Kymenlaakson hyvinvointialue katsoo, että yksityisellä ja julkisella sektorilla hoidettavat potilaat joutuvat näin ollen epätasa-arvoiseen asemaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta huomautetaan, että vaikutukset kohdistuvat erityisesti kalliisiin erikoissairaanhoidossa käytettäviin lääkkeisiin, kuten tiettyihin syöpähoitoihin ja biologisiin lääkehoitoihin.
– Useat toimijat ovat nostaneet esiin huolen potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, koska muutos koskee julkisessa terveydenhuollossa annettavia lääkkeitä, mutta ei samalla tavalla yksityisellä sektorilla toteutettavia hoitoja, Keski-Suomesta sanotaan.
Näin Kela vastaa: Alueet toimineet lainvastaisesti
Kelan ylilääkäri Mikko Floréen korostaa, että sairausvakuutuslaissa olevat lääkkeiden korvattavuutta koskevat rajoitukset ovat olleet voimassa jo vuosia.
Floréen kertoo Kelan olettaneen, että hyvinvointialueiden prosessit ovat lainmukaisia.
– Tältä pohjalta lääkekorvaukset on myönnetty, kunnes on alettu saada viestiä hyvinvointialueiden lainvastaisesta menettelystä, Floréen kertoo. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö päätti antaa alueille keväällä ohjauskirjeen, ja Kela täsmensi linjauksiaan kesäkuun alussa.
Floréenin mukaan hyvinvointialueiden lääkärit ovat kirjoittaneet potilaille B-lausuntoja lääkekorvausoikeuden hakemista varten, mutta jättäneet kertomatta lausunnoissa, että kyseessä on lääkehoito, joka on suunniteltu annettavaksi hyvinvointialueen järjestämän sairaanhoidon yhteydessä avovastaanotolla.
Potilaat ovat siis hakeneet lääkkeen avoapteekista ja tuonet sen mukanaan sairaalaan tai terveyskeskukseen, jossa ammattilainen antaa sen hänelle. Näin ei voisi jatkossa toimia.
”Olisi pitänyt osata budjetoida jo aiemmin”
Floréenin mukaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Husin olisi pitänyt osata budjetoida lääkekustannuksensa jo aiemmin lainsäädännön pohjalta siten, ettei kustannuksia olisi siirretty Kelan maksettaviksi tilanteissa, joissa kustannusvastuu kuuluu selkeästi sairausvakuutuslain mukaan hyvinvointialueille.
Lukuisat alueet arvioivat IL:lle, että Kelan päätöksen myötä noin 100 miljoonan euron lääkekustannukset siirtyisivät Kelalta hyvinvointialueiden maksettavaksi.
Floréenin mukaan tämä arvio ei vastaa Kelan maksamien lääkekorvausten suuruusluokkaa niissä lääkevalmisteissa ja annostelumuodoissa, joihin kustannusvastuuasia liittyy.
Vuonna 2025 näistä valmisteista Kela korvasi reilut 51 miljoonaa euroa ja tammi-kesäkuussa 2026 korvauksia on maksettu reilut 34 miljoonaa euroa.
Floréenin mukaan Kelan tekemät täsmennykset ohjeisiin eivät aiheuta alueiden arvioimia lisäkustannuksia täysimittaisesti tänä vuonna, koska jo myönnetyt korvausoikeudet jäävät voimaan.
– Uusien potilaiden osalta hyvinvointialueille tulee sitä mukaa mahdollisia uusia kustannuksia, kun hoitoja päätetään aloittaa.
Floréen korostaa, että Kelan on toimittava sairausvakuutuslain edellytysten mukaisesti.
– Kun Kela huomaa lain vastaista toimintatapaa, sen on viipymättä korjattava tilanne lain mukaiseksi, Floréen sanoo.
