Kolumni:Me käymme töissä rahan takia

Lähtisitkö aamuisin töihin, jos toimeentulo olisi muutoin turvattu?

Tuskin. Iso osa suomalaisista keksisi itselleen parempaa tekemistä. Elinkeinoelämän valtuuskunta tutki kyselytutkimuksessaan suomalaisten suhdetta työhön. Kuusi kymmenestä suomalaisesta pitää ansiotyötä lähinnä keinona rahoittaa muuta elämää.

Silti suomalaisten käsitys työstä tärkeimpänä elämänsisältönä on vahvistunut ja palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. Näin ajattelee nyt 43 prosenttia suomalaisista.

Monessa asiassa miesten ja naisten asenteet eroavat toisistaan suuresti, mutta työn merkityksessä erot sukupuolien välillä jäävät pieniksi. Toisille työ on elämässä tärkeintä, yhtä isolle joukolle ihmisiä näin ei ole lainkaan.

Se on kuitenkin selvää, että me kaikki käymme töissä rahan takia. Tämä koskee myös nuoria.

Kyselytutkimuksen yllättävin osa koskee nuorisoa.

Etenkin 2000-luvulla syntyneitä on pidetty sukupolvena, joka vahtii tarkasti työn ja muun elämän välistä tasapainoa. Ja vielä mieluummin niin, että työt eivät saa liikaa haitata omaa elämää.

Evan tutkimuksesta käy ilmi, että nuorimmat ikäluokat eivät suinkaan ole työn vieroksujia.

Erityisesti 2000-luvulla syntyneet nuoret pitävät työtä keskeisenä elämänsisältönä useammin kuin edeltäjänsä vuoden 2010 tutkimuksessa. Työuraansa kesätöissä aloittelevalle nuorelle aikuiselle työ on ihan yhtä tärkeätä kuin 1970-luvulla syntyneelle, jo vuosikymmeniä töitä paiskoneelle.

Suhtautuminen työhön ja vapaa-aikaan jakaa ihmisiä myös politiikan kartalla. Vasemmistoliiton, SDP:n ja SAKn hellimä ajatus nelipäiväisestä työviikosta saa lämmintä kannatusta – vasemmalta laidalta. Muiden puolueiden kannattajat suhtautuvat ajatukseen nihkeästi.

Moni suomalainen ottaisi mielellään enemmän vapaa-aikaa harrastuksiin ja ystävien tapaamiseen, mutta käytännössä mahdollisuudet siihen tuntuvat tiukoilta. Useimmat suomalaiset arvioivat taloudellisen tilanteensa sen verran tiukaksi, että ansioista ei ole varaa tinkiä.

Kun suomalaisten suhtautumista työhön leimaa raha, ei ihme, että huoli työpaikan pysyvyydestä näkyy vastauksissa selvästi.

Työttömyyden pelko on noussut selvästi edellisestä mittauksesta, joka tehtiin syksyllä 2020 keskellä koronapandemian rajoituksia. Työttömyysaste on noussut tasaisesti viime vuosina, mutta suomalaisten huoli työpaikan menettämisestä on suhteellisen pysyvää laatua.

– Suomalaiset haluavat toimeentuloa, vapaa-aikaa ja mielekästä työtä yhtä aikaa. Talouspolitiikan kannalta olennainen kysymys on, miten työnteosta tehdään riittävän kannattavaa ja mielekästä tilanteessa, jossa työn ulkopuolinen elämä painaa vaa’assa aiempaa enemmän, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

Tässä onkin haastetta sekä nykyiselle että tulevalle hallitukselle. Oikeistohallitus on leikannut eniten tienaavien työn verotusta. Isompaankin veroaleen olisi tarvetta, mutta valtion budjetti ei anna myöden. Toisaalta nelipäiväiseen työviikkoon ei ole etenkään julkisella sektorilla varaa.