Pääuutiset

Koulujen kokeista repesi kova kiista – Todella iso muutos suomalaiseen kouluun, sanoo kansanedustaja

Koulujen kokeista repesi kova kiista – Todella iso muutos suomalaiseen kouluun, sanoo kansanedustaja

Eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa kokeilla peruskouluissamme kansallisia tasokokeita.

Valiokunta katsoo, että eri ikäluokkien oppimistuloksista ei ole tarpeeksi tietoa. Muualla Pohjoismaissa pidetään tasokokeita. Suomessa oppimista mittaavat Pisa-tulokset ovat laskenet.

Tarkastusvaliokunta pyysi sivistysvaliokunnalta lausuntoa omana asianaan teettämästään tutkimuksesta Perusopetuksen oppimistulokset, mahdollisuuksien tasa-arvo ja rahoitus.

Tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sivistysvaliokunta puolestaan suhtautuu kriittisesti tasokokeisiin. Sen mukaan nykyinen kansallinen arviointijärjestelmämme on kansainvälisesti vertaillen kevyt ja kustannustehokas, eikä se kuormita kohtuuttomasti oppilaita tai opettajia.

– Oppilaiden osaamisen arviointi on myös keskeinen osa oppimisen prosessia ja opettajan ammattitaidon ydinaluetta, eikä sitä voi ulkoistaa. Arvioinnin tulee tukea oppimista ja perusopetuksen keskeisiä tavoitteita eikä olla vain toteavaa loppuarviointia, valiokunta lausui.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd) on ottanut julkisesti etäisyyttä tasokokeisiin.

Tutkijat vetoavat, jyrähdys Keskuskauppakamarista

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu on taustaltaan luokanopettaja ja kasvatustieteilijä. Hän sanoo Iltalehdelle pitävänsä ongelmallisena, että tarkastusvaliokunta on ottanut näin perustavanlaatuisessa kysymyksessä ohjakset sivistysvaliokunnan ohi.

Hopsun mielestä tasokokeet olisivat todella iso muutos suomalaiseen kouluun.

Torstaina Yle kertoi, että iso joukko tutkijoita on allekirjoittanut vetoomuksen kansallisia kokeita vastaan.

– Viestimme on selvä: Kansallisten kokeiden haitat ylittävät hyödyt eikä ehdotusta kansallisista kokeista tule edistää, Iltalehden näkemässä vetoomuksessa sanotaan.

– Kansalliset kokeet eivät tuota oppimistulosten heikkenemisestä sellaista oleellista lisätietoa, jota ei voitaisi analysoida nykyisillä otoskokeilla ilman kansallisten kokeiden haittoja, siinä nähdään.

Vetoomuksen allekirjoittajat ovat pääosin kasvatustieteilijöitä.

Sen sijaan taloustieteen puolelta tasokokeet ovat saaneet kannatusta.

Myös esimerkiksi Keskuskauppakamarin mukaan kansallisten kokeiden kokeilu on tarpeen, koska arvosanat ja osaaminen ovat erkaantuneet toisistaan.

– On käsittämätöntä, että opettajien antamat arvosanat eivät ole laskeneet lainkaan, vaikka nuorten osaamistaso on ollut laskussa jo pitkään, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo tuoreessa tiedotteessa.

– Kansallisten kokeiden arvostelijat ovat huolissaan perusopetuksen tehtävän kaventumisesta. Mutta kuinka paljon perusopetuksen kykyä tukea kriittistä ja aktiivista kansalaisuutta kaventaa se, että merkittävä osa perusopetuksen päättävistä nuorista ei osa kunnolla lukea tai laskea? Pulkkinen kysyy.

”Haitat ylittävät hyödyt”

Vihreiden Inka Hopsu tukee tutkijoiden vetoomusta. Hänen mielestään tasokokeet eivät kertoisi, mistä oppimistulosten lasku johtuu.

Hän pelkää myös, että niiden myötä syntyisi koulurankingeja, lasten ja nuorten stressi lisääntyisi ja opettajien työ kohdentuisi preppaamiseen.

– Jos testituloksista tulee opetusta voimakkaimmin ohjaava tekijä, vaarana on opetuksen kaventuminen ja niin sanottu teaching to the test -ilmiö. Ilmiössä opetus alkaa painottua kokeissa mitattaviin asioihin laaja-alaisen oppimisen sijaan, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on sanonut.

OAJ pitää esitystä kansallisen päättökokeen kokeilusta vääränä suuntana koulutusjärjestelmälle.

Hopsun mukaan myös koulun yleissivistävyys voisi heiketä ja ylipäänsä tiedonkäsitys muuttua tasokokeiden seurauksena.

Hän katsookin, että kansallisten kokeiden haitat ylittävät hyödyt eikä ehdotusta kansallisista kokeista tule edistää.

Hopsu sanoo, että kouluilla ja opettajilla on vahva tieto oppilaiden osaamisesta eivätkä uudet testit lisäisi sitä.

Segregaatio vaarana?

Eduskunta hyväksyi kesällä lakimuutoksen perusopetuksen osaamistakuusta. Siinä oppilaiden arviointiin ja opinnoissa etenemiseen liittyvät säännökset yhtenäistetään. Hopsun mielestä osaamistakuun tuomat toimenpiteet riittävät koulujen välisten arviointierojen ratkomiseen.

Hän katsoo, että osaamista voidaan lisätä myös esimerkiksi fyysisen oppimateriaalin palauttamisella, onnistuneella oppimisen tuella sekä eriyttämällä lahjakkaiden opetusta. Rahoitusta pitäisi suunnata uusien tasotestien, tilojen ja laitteiden sijaan opetukseen ja eritoten lukutaidon kehittämisen.

Hopsu painottaa, että kansallisten kokeiden sijaan oppimistuloksia mitataan Suomessa perusopetuksessa otospohjaisesti ja monilla kansainvälisillä testeillä. Useilla kunnilla on myös esimerkiksi systemaattisia lukitestejä käytössä. Hopsu kokoaisi tätä tietoa yhteen, kattamaan valtakunnallista tiedon tarvetta. Hänestä esimerkiksi jokin ajatuspaja voisi työstää tietoa kuten koulutussektorilta on ehdotettu ja myös Opetushallituksen rooli asiassa olisi tärkeä. Tietoa voisi välittää myös ekonomistien ja valtiovarainministeriön tarpeisiin.

– Otospohjaisuuteen päädyttiin 1990-luvulla, kun haluttiin välttää koulujen välinen vertailu paremmuusjärjestyksiin perustuen. Ranking-listoja emme halua nytkään, ne kiihdyttävät muiden maiden kokemuksen perusteella segregaatiota, Hopsu sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi asuinalueiden asuntojen hintaerot voisivat lähteä eriytymään kouluista kertovan tilastotiedon perusteella. Suomessa voisi käydä myös niin, että varakkaat perheet alkaisivat satsata lastensa valmennuskursseihin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Ylipäänsä koulunkäynti paineistuisi entisestään.

Hopsun tietojen mukaan Tanskassa piti välttää tilastotietojen julkistaminen, mutta tiedot vuotivat julkisuuteen.

Tiedon välittyminen ongelma

Hopsu välitti ajatuksiaan Iltalehdelle kirjallisesti mutta vastasi myös kysymyksiin suullisesti eduskunnassa torstaina.

Hopsu näkee siis, että kouluissa on jo nyt todella paljon erilaista testaamista ja siitä kertyvää tietoa.

– Ongelma on, jos tieto ei välity opettajilta ja kouluilta riittävästi päätöksentekoon. Siinä meidän pitäisi toimia nykyistä tehokkaammin.

Hopsu pitää tasokokeita myös kustannuskysymyksenä. Hän käyttäisi rahat mieluummin peruskoulutuksen vahvistamiseen muulla tavoin.

Eduskunta käy torstaina ainoassa käsittelyssä keskustelun tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Hopsu ennakoi, että tulevassa hallitusohjelmassa joudutaan linjaamaan, miten tasokokeisiin suhtaudutaan.

Hopsu painottaa vielä, että pitää hyvänä, että Suomessa on nyt ylipäänsä kiinnitetty laskeviin oppimistuloksiin huomiota ja asiasta puhutaan.

Olet saattanut jäädä paitsi