– Mitään vastaavaa ei ole koskaan järjestetty Suomessa, pelastustoimen ja varautumisen osaston osastopäällikkö Tommi Laurinen Lupa- ja valvontavirastosta sanoo Iltalehdelle.
Kyse on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuresta väestönsuojeluharjoituksesta, joka käynnistyi jo viime keväänä ja jonka pääharjoitusvaihe alkoi tiistaiaamuna. Torstaihin jatkuvassa päävaiheessa on mukana peräti yli 10 000 osallistujaa ja yli 500 eri organisaatiota ympäri Suomen, alkaen ministeriöistä ja hyvinvointialueista päättyen kuntiin sekä elinkeinoelämään ja järjestöihin.
LVV26-nimisessä harjoituksessa mukana olijat kokeilevat, miten pitää toimia tilanteessa, jossa sodanuhka on kasvanut merkittävästi itärajan suunnassa. Samalla Suomen kriittisen infrastruktuurin toiminta on häiriintynyt ja yhteiskunnan yleinen turvallisuustilanne heikentynyt. Tällöin viranomaisten olisi määrättävä itärajan kuntien väestöä siirtymään muualle.
– Menemme siis vakavan sodanuhkan tilanteessa, jossa poikkeusolot on todettu, harjoituksen pääsuunnittelija, pelastusylitarkastaja Markku Hutka vahvistaa keskiviikkona Tampereella pidetyssä harjoituksen tiedotustilaisuudessa.
Poikkeusolojen käsite tuli monille tutuksi koronapandemian alussa, kun Suomessa oli pari kuukautta poikkeusolot voimassa. Kun tasavallan presidentti ja valtioneuvosto ovat yhdessä todenneet poikkeusolot, saavat viranomaiset lisää valtuuksia toimia poikkeusoloihin liittyvän valmiuslain myötä.
Lupa- ja valvontaviraston pääjohtaja Marko Pukkinen toteaa, että poikkeusoloissa viranomaisten lainmukaista toimivaltaa säädellään jatkuvasti tilanteen mukaan.
– Ääritilanteessa se saattaa tarkoittaa esimerkiksi että Lupa- ja valvontavirastolle tulee valtuus miettiä pitääkö jossain itärajan kaupungissa ottaa ulkonaliikkumiskielto voimaan, hän sanoo.
Kaupunkeja myös
LVV26-harjoituksessa valtava mukanaolijoiden määrä pyrkii pitämään toisensa ja tavalliset kansalaiset poikkeuksellisen tilanteen tasalla. Samaan aikaan tapahtumat etenevät jättimäisen pelin muodossa. Toiminnan pohjana on kaksi vuotta vanha sisäministeriön evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano-ohje, jossa määritellään, miten väestönsiirtoja toteutetaan.
Harjoituksessa kaikkien käytössä on myös muutama vuosi sitten Suomessa kehitetty Valhalla-niminen viestintäalusta, jonne kertyy tietoa toimenpiteistä kiihtyvällä tahdilla. Sinne esimerkiksi pelastustoimi laittaa tiedon, mistä pitää siirtyä pois, ja kunnat kertovat, millä kyydeillä kansalaiset voivat päästä muualle, jos omaa autoa ei ole. Alustalle ilmestyy niin virallisia tiedotteita kuin uutisia ja sosiaalisen median päivityksiäkin. Tositilanteessa alustaa ei tarvittaisi, vaan tietoja ilmestyisi niin mediaan kuin vaikkapa kuntien verkkosivuille.
– Idästä länteen siirretään väestöä. Siirtäminen tapahtuu niin, että sinne jäävät vain välttämättömät ihmiset pitämään yllä tarpeellisia toimintoja, Hutka kertoo harjoituksesta.
– Kymmenistä tuhansista ihmisistä puhutaan. Kyseessä ovat rajan lähellä olevat kunnat. Tilanne muuttuu harjoituksen aikana ja mukaan saattaa tulla myös itärajan lähellä olevia kaupunkeja, Pukkinen jatkaa.
Harjoituksen johtajat eivät kuitenkaan voi paljastaa kaikkea edessä olevaa, sillä muuten harjoitus ei onnistuisi. Selvää on, että väestöä joudutaan siirtämään koko maan laajuisesti. Tilannetta saattavat myös sekoittaa esimerkiksi droonien ilmestymiset itärajan takaa.
– Skenaarion edetessä tilanne tarkentuu koko ajan. Tiettyä puskurialuetta joudutaan tekemään. Sitä harjoitellaan vaiheittain ja aina tapahtumia tulee, Laurinen vakuuttaa.
Väestönsuojat ensisijaisia
Laurinen kertoo myös, millaisella hetkellä Suomessa voitaisiin joutua ryhtymään tyhjentämään alueita väestöstä.
– Kyllä meillä voi muodostua tilanne, että jollakin alueella ne elämisen edellytykset eivät ole enää mahdollisia ja alue muuttuu sotatoimialueeksi. Tällöin väestöä pitää lähteä siirtämään. Mutta se pitää tehdä etupainotteisesti. Väestöä ei voi lähteä siirtämään, sitten kun ne pahimmat aseelliset iskut ovat käynnissä. Ja tämä vaatii tietenkin ennakointia ja hyvää tiedustelutietoa, hän sanoo.
Laurisen mukaan ensisijaisesti poikkeustilanteessa suomalaiset ohjattaisiin menemään väestönsuojiin eikä poistumaan joltain alueelta. Ne ovat se peruslähtökohta, mistä lähdetään liikkeelle, kun suojataan väestöä.
– Jos lähdemme sieltä kaupungeista pois, niin me romautamme meidän yhteiskuntajärjestelmän, eikä meidän tarvitse käyttää ensimmäistäkään asejärjestelmää sen suojaamiseksi, hän sanoo.
Työikäiset jäisivät
Pukkinen alleviivaa ennakkoon saatavan tiedustelutiedon tärkeyttä väestönsuojelussa.
– Muistetaan se, miten ennen kuin Ukrainassa alkoi todellinen sodankäynti, niin kyllähän siitä informaatiota tuli Yhdysvalloilta. Tietoa oli, että siellä venäläiset ryhmittävät joukkoja alueelle ja rajan lähelle. Tällöin varmasti tullaan tilanteeseen, että voidaan arvioida milloin aluetta pitäisi ruveta tyhjentämään, hän antaa esimerkin.
Pukkinen muistuttaa, että Nato-maana Suomi pystyy nykyään varsin hyvin seuraamaan, mitä itärajan takana tapahtuu.
– Ja samalla arvioimaan sitä tilanteen kehitystä, sekä sitä kynnystä, että milloin on turvallista siirtää ihmisiä pois.
Laurinen jatkaa, ettei kyse kuitenkaan välttämättä olisi tilanteesta, jossa kaikki asukkaat pitäisi evakuoida.
– Voi olla että päädytään ratkaisuun, jossa lapset, vanhukset ja sairaaloissa olevat ihmiset siirretään. Mutta edelleen työikäiset jäävät pitämään infraa pystyssä, jotta voimme käydä niitä puolustustaisteluja.
Selkeätä viestimistä
Jos jotain aluetta pitäisi ryhtyä tyhjentämään Suomessa, antaisivat sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tästä määräyksen. Tämän jälkeen hyvinvointialueet, kunnat ja muut organisaatiot aloittaisivat operaation. Näin on myös LVV-26 -harjoituksessa tapahtunut.
Pääsuunnittelija Hutka kertoo harjoittelussa oleellisinta olevan testata, miten iso määrä toimijoita pystyy toimimaan yhdessä. Tärkeitä ovat johtaminen ja keskinäinen viestintä.
– Sitä varten meillä tämä viestintäalusta käytössä ja eri toimijat pitävät jatkuvasti kahdenvälisiä kokouksia, hän sanoo.
Harjoitusta järjestävä Lupa- ja valvontavirasto on antanut kaikille mukana olijoille myös kolme ohjetta viestinnästä. Näitä ovat yhtenäinen viestiminen, viestien selkeys ja tilannekuvan jatkuva välittäminen myös kansalaisille.
– Kokonaisjärjestelmä on toiminut yllättävän hyvin ja viestintä on myös lähtenyt hyvin käyntiin, Hutka sanoo pääharjoitusvaiheen toisena aamuna.
Harjoituksessa on kuitenkin ollut nimenomaan tavoitteena löytää ongelmakohtia, ja Hutka pystyykin jo nyt nimeämään kaksi jatkossa parannusta vaativaa kohdetta.
– Toiminnan yhteensovittamisessa on varmasti kehittämistä ja bussikuljetusten tilaukset ovat toinen asia myös.
Selvä tilaus
Pääjohtaja Pukkinen kertoo poikkeuksellisella väestönsuojeluharjoituksella olleen nyt selkeä tilaus. Tämäntyyppistä harjoitusta on myös toivottu eri osallistujien suunnista.
– Tiedämme tilanteen Euroopassa, niin voi todeta meidänkin harjoitustoiminnan luonteen menneen lähemmäksi niitä pahimpia kriisejä ja varautumista niihin. Mutta mitään todellista kriisiä tai pelkoa sodasta ei Suomessa kuitenkaan ole missään tapauksessa, hän sanoo.
Pukkinen ja Laurinen kertovat, ettei Suomessa ole käytössä mitään yhteistä kaikkien väestönsuojeluun liittyvien toimijoiden tilannekuvajärjestelmää.
– Sellaisesta on ollut paljon puhe, mutta sitä ei ole olemassa. Ja jos ryhdyttäisiin lyömään valtava määriä asioita yhteen järjestelmään, niin se olisi aika mahdotonta, Laurinen sanoo.
Pukkinen muistuttaa, että valtioneuvostolla on kyllä oma tilannekeskus, joka ylläpitää valtakunnallista tilannekuvaa.
– Valtakunnallinen tilannekuva kyllä muodostuu, mutta se on valtioneuvoston käytössä ja viranomaiset antavat sinne sitten omat tietonsa.
Eri viranomaisilla, kuten pelastustoimella, on omat tilannekuvajärjestelmänsä, ja yhteydenpito sekä yhteiset kokoukset muiden viranomaisten kanssa ovat erittäin tärkeitä.
LVV26-harjoitus
LVV26 on suurin Suomessa koskaan järjestetty väestönsuojeluharjoitus. Siinä testataan viranomaisten ja muiden toimintakyky koko maan laajuisessa, väestönsiirtoihin johtavassa tilanteessa.
– Järjestäjä: Lupa- ja valvontavirasto.
– Mukana: Yli 10 000 osallistujaa, yli 500 organisaatiota.
– Harjoituspaikat: Johtopaikka Tampereella, muut toimijat ympäri Suomea osallistuvat omilta toimialueiltaan.
– Harjoitellaan: Kymmenien tuhansien suomalaisten siirtämistä poikkeusoloissa ja vakavan sodan uhan alla.
