Euroopan unionin tuomioistuimelta odotetaan tiistaina ratkaisua, joka voi mullistaa dopingtuomioiden julkistamisen koko Euroopassa. Päätös voi vaikuttaa myös suomalaisaituri Lotta Haralan vuosia vireillä olleeseen tapaukseen.
Tapauksen taustalla on itävaltalaisurheilija, joka riitautti oman dopingkilpailukieltonsa julkistamisen vedoten EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR).
Nykyisten Maailman antidopingtoimisto Wadan sääntöjen mukaan lähes kaikkien dopingrikkomuksista määrättyjen kilpailukieltojen tiedot julkaistaan automaattisesti verkossa. Nyt Euroopan unionin tuomioistuin ratkaisee, onko Wadan nykyinen käytäntö lainmukainen.
Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rausteen mukaan asia on yksinkertainen.
– Kyse on siitä, onko olemassa käsittelyperuste sille, että dopingvalvontaviranomaiset julkaisevat urheilijoiden dopingtuomioita. EU:n tietosuoja-asetus sanoo, että henkilötietoja ei saa käsitellä, jos ei ole olemassa käsittelyperustetta, Rauste sanoo.
Hänen mukaansa viime syksynä annettu julkisasiamiehen ratkaisuehdotus oli selvä: Wadan automaattinen julkistamiskäytäntö on ristiriidassa EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.
– Julkisasiamies katsoo, että nykyinen sääntö, jonka mukaan kaikki kilpailukiellot alaikäisiä lukuun ottamatta julkaistaan automaattisesti, on GDPR:n vastainen. Tilalle pitäisi ottaa käyttöön tapauskohtainen arviointi.
Suomessakin käytäntö voisi muuttua
Jos EU:n tuomioistuin päätyy samaan lopputulokseen, vaikutukset näkyisivät nopeasti myös Suomessa.
Tällä hetkellä Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) verkkosivuilla on julkinen nimilista kaikista kilpailukiellossa olevista urheilijoista.
– Jos julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tulee tuomioistuimen päätökseksi, silloinhan se nimilista pitää poistaa verkkosivuilta, Rauste arvioi.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa kaikkia dopingtuomioita ei enää välttämättä julkaistaisi. Rausteen mielestä suhteellisuusperiaate voisi toimia myös dopingtuomioiden julkaisemisessa.
– Meillähän on journalistin ohjeissa lähtökohtana, että rikoksesta tuomitun nimen voi julkaista, jos tuomio on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Minusta vastaava ajattelu sopisi myös dopingiin. Esimerkiksi vähintään kahden vuoden kilpailukiellot voitaisiin julkistaa, mutta muutaman kuukauden mittaisia ei.
Hänen mukaansa lyhyen kilpailukiellon julkistaminen voi muodostua urheilijalle itse rangaistusta suuremmaksi seuraamukseksi.
– Onko oikein, että kolmen kuukauden kilpailukiellosta annetaan julkinen tiedote, jolloin siitä tiedotteesta tulee itse asiassa paljon ankarampi rangaistus sille urheilijalle kuin mitä se kilpailukielto on itsessään? Rauste kysyy.
Haralan tapaus
Mahdollinen ennakkopäätös ulottuu myös Suomeen.
Lotta Harala sai vuonna 2020 kolmen kuukauden toimintakiellon sen jälkeen, kun hänen dopingnäytteestään löytyi pieni määrä kiellettyä piristettä. Kurinpitolautakunta katsoi rikkomuksen tahattomaksi.
Kilpailukielto päättyi 12. tammikuuta 2021, mutta Suek julkisti asian vasta 29. tammikuuta.
Rausteen mukaan Harala taustajoukkoineen teki tämän jälkeen asiasta tutkintapyynnön tietosuojavaltuutetun toimistolle.
Rausteen mukaan Haralan tapauksessa on itse asiassa kaksi eri kysymystä.
– Ensimmäinen on se, saako näin lyhyttä kilpailukieltoa ylipäätään julkistaa. Sitten siinä on lisäksi se, että vaikka sen olisi saanut julkistaa, niin saiko sitä julkistaa enää sen jälkeen kun se on päättynyt? Rauste pohtii.
Hänen mukaansa GDPR:n lähtökohta on, että henkilötietoja saa käsitellä vain niin kauan kuin siihen on olemassa peruste.
– Kilpailukiellon aikana peruste voi olla se, että urheiluorganisaatioiden pitää tietää, ettei urheilija saa kilpailla. Mutta mikä on sitten se peruste julkistaa jonkun urheilijan kilpailukielto jälkikäteen?
Tietosuojavaltuutettu ei ole ratkaissut Haralan tapausta viiteen vuoteen, joten tapaus on yhä kesken. Mikäli Wadan nykyinen automaattinen julkistamissääntö todetaan GDPR:n vastaiseksi, voidaan Haralan toimintakiellon julkistamista tarkastella toisesta näkökulmasta.
– Se on odottanut tätä EU:n tuomioistuimen ratkaisua. Nyt tietosuojavaltuutettu joutuu ottamaan sen huomioon omassa päätöksessään.
Rauste arvioi, että Haralan asiassa voidaan saada ratkaisu jo syksyn aikana.
Voiko Suek joutua maksamaan korvauksia Haralalle?
– Ne vahingonkorvaukset ovat aika vaikeita tietosuoja-asioissa. Ei se ole poissuljettua, etteikö siitä voisi joku vahingonkorvausvaatimus vielä tulla. Toinenhan on, että siitä voi tulla Suekille seuraamusmaksu maksettavaksi, jos sen todetaan rikkoneen tietosuoja-asetusta.
– Mutta se on spekulointia tässä vaiheessa, Rauste korostaa.
Suurista summista tuskin kuitenkaan olisi kyse.
– Ne eivät yleensä ole isoja. Suek voi vedota siihen, että se on noudattanut Wadan voimassa olleita sääntöjä. Se vähentää toiminnan moitittavuutta, vaikka ei tietenkään poista velvollisuutta noudattaa GDPR:ää.
