Euroopan unionin tuomioistuin on antanut tiistaina odotetun ratkaisunsa dopingtuomioiden julkistamisesta.
Tuomioistuimen mukaan antidopingrikkomuksesta tuomitun urheilijan nimen julkaiseminen internetissä voi olla unionin oikeuden mukaista, mutta automaattinen julkistaminen ei.
Tuomioistuimen mukaan ennen julkaisua on tehtävä tapauskohtainen arvio.
– Kyseessä olevia etuja on kuitenkin voitava punnita ennen julkaisemista, EU-tuomioistuin linjaa tiedotteessaan.
Ratkaisun taustalla olivat neljän itävaltalaisen urheilijan valitukset. He katsoivat, ettei heidän dopingkilpailukieltojaan olisi saanut julkaista internetissä EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) nojalla.
Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan esimerkiksi Itävallassa lakisääteinen käytäntö julkaista dopingin vuoksi kilpailukieltoon asetettujen urheilijoiden nimet verkossa on siis lainvastainen.
Julkistaminen mahdollista
Tuomioistuimen mukaan dopingtuomioiden julkaiseminen voi edelleen olla perusteltua esimerkiksi urheilun rehellisyyden turvaamiseksi, kilpailujen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi sekä urheilijoiden terveyden suojelemiseksi.
– Dopingin torjuminen urheilukilpailujen rehellisen, asianmukaisen ja objektiivisen toteuttamisen turvaamiseksi, urheilijoiden yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi, heidän terveytensä suojelemiseksi ja urheilun eettisten arvojen noudattamiseksi on yleisen edun mukainen tavoite.
– Antidopingsääntöjen rikkomisten julkaiseminen on omiaan myötävaikuttamaan kyseisen tavoitteen saavuttamiseen, koska se edistää seuraamusten varoittavaa ja ehkäisevää vaikutusta sekä tehokkuutta.
Samalla tuomioistuin kuitenkin korostaa, ettei julkaiseminen saa tapahtua kaavamaisesti.
– Julkaisemisesta vastaavan elimen on kuitenkin ennen julkaisemista voitava suorittaa tapauskohtainen kyseessä olevien etujen punninta, tiedotteessa todetaan.
Lisäksi julkaisemisen on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaista, erityisesti sen keston osalta.
Tuomioistuimen mukaan urheilijalla on myös oikeus tehdä jo ennen julkaisua kantelu tietosuojaviranomaiselle, jos on konkreettisia viitteitä siitä, että hänen tietonsa aiotaan julkaista.
Ei lähtökohtaisesti terveystieto
Ratkaisussa otettiin kantaa myös siihen, millaisia henkilötietoja dopingseuraamukset ovat.
EU-tuomioistuin katsoo, etteivät dopingrikkomuksia koskevat tiedot ole lähtökohtaisesti rikostuomioita koskevia henkilötietoja. Ne eivät myöskään automaattisesti kuulu terveystietojen piiriin.
– Yleinen tietosuoja-asetus ei lähtökohtaisesti ole esteenä sille, että internetissä julkaistaan antidopingsääntöjä rikkoneiden ammattiurheilijoiden nimi, heille määrätyn kiellon kesto ja sen perustelut, tiedotteessa kerrotaan.
Poikkeuksena voivat olla tilanteet, joissa julkaisussa mainitaan esimerkiksi käytetty kielletty aine ja siitä voidaan päätellä urheilijan terveydentilaa.
Ratkaisu poikkeaa nykyisestä Maailman antidopingtoimisto Wadan käytännöstä, jonka mukaan lähes kaikki dopingkilpailukiellot julkaistaan automaattisesti verkossa.
Vaikutuksia myös Suomeen
Ratkaisu vaikuttaa myös Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin käytäntöihin.
Tällä hetkellä Suekin verkkosivuilla julkaistaan kilpailukiellossa olevien urheilijoiden nimet.
– Maailman antidopingsäännöstön mukaan kaikki paitsi alaikäisiä, suojeltuja henkilöitä ja harrasteurheilijoita koskevat voimassa olevat dopingrikkomuksesta saadut urheilun toimintakiellot tulee julkaista, Suekin sivuilla kerrotaan.
Odotettu päätös
Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste arvioi EU-tuomioistuimen päätöstään blogissaan.
– EU-tuomioistuimen ratkaisun päälinjaus oli odotettu. Tällä hetkellä Wadan Maailman antidopingkoodissa oleva vaatimus kaikkien dopingista kärynneiden urheilijoiden nimien automaattisesta julkaisemisesta todettiin GDPR:n vastaiseksi. Nimen julkistamista tulee arvioida tapauskohtaisesti.
– Samalla Suekin nettisivuillaan julkaisema luettelo kaikista dopingista rangaistukseen Suomessa tuomituista urheilijoista kadonnee sivuilta nopeasti.
Rausteen mukaan tuomiossa annettiin ”joitakin suuntaviivoja” nimen julkistamista koskevalle harkinnalle
– Merkitystä tulee EU-tuomioistuimen mukaan ensinnäkin antaa sille, kuinka vakavasta dopingsääntöjen rikkomisesta on kysymys. Tahallisen dopingaineiden käytön julkistamiselle on paljon painavammat perusteet kuin esimerkiksi lisäravinteista aiheutuneelle vahinkokärylle. Toinen nimen julkistamisessa huomioon otettava seikka on se, kuinka tunnetusta urheilijasta on kysymys, Rauste kirjoittaa blogitekstissään.
Haralan tapaus odottaa ratkaisua
Päätös voi vaikuttaa myös pika-aituri Lotta Haralan tapaukseen
Harala sai vuonna 2020 kolmen kuukauden toimintakiellon sen jälkeen, kun hänen dopingnäytteestään löytyi pieni määrä kiellettyä piristettä. Kilpailukielto oli jo päättynyt, kun Suek julkaisi tiedot tapauksesta tammikuussa 2021.
Harala teki julkistamisesta valituksen tietosuojavaltuutetulle. Asia on odottanut ratkaisua jo viisi vuotta juuri siksi, että tietosuojavaltuutettu halusi ensin nähdä EU-tuomioistuimen linjauksen.
Rauste kirjoittaa blogissaan EU-tuomioistuimen ottaneen tuomiossaan kantaa myös nimen julkistamisen kestoon.
– EU-tuomioistuimen mukaan nimen julkistaminen nettisivulla ei saa kestää pidempään kuin sen ajan, jonka kilpailukielto on voimassa. Nykyisin maailman antidopingkoodissa oleva vaatimus jo kärsittyjen kilpailukieltojen julkistamisesta jälkikäteen on siten vastoin EU-tuomioistuimen linjausta, Rauste kirjoittaa.
Rauste uskookin linjauksen ratkaisevan Haralan tapauksen hänen edukseen.
– Suek saanee tietosuojavaltuutetulta moitteet Haralan nimen julkistamisesta, vaikka hänen saamansa kolmen kuukauden kilpailukielto oli jo päättynyt.
Rausteen mukaan tuomiolla on merkittävä seuraus urheilun ystäville.
– Meidän on jatkossa tyydyttävä urheilukilpailuissa sen seuraamiseen, ketkä menestyvät. Enää emme pääse ilakoimaan sillä, kenen nimi puuttuu osanottajaluettelosta, ja mistä syystä. Kaikkien poisjääntien syytä ei enää kerrota julkisuuteen.
