Vantaan Kivistöön suunnitellun yli 20 000 katsojan monitoimiareenan hanketta vetävät kertovat Iltalehdelle, miten ovat olleet jo vuodesta 2021 lähtien yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkamiehiin saadakseen Arena 3.3 -hankkeelleen valtiontukea. Heille on kuitenkin virkamiesten toimesta ilmoitettu moneen kertaan, ettei hankkeelle sopivaa tukea ole haettavissa.
Kun Helsingin Töölöön suunnitellun Garden Helsingin 35 miljoonan euron valtiotuesta ilmoitettiin julkisesti keväällä 2025, Arena 3.3:n vetäjät yrittivät vielä selvittää onko jotain tukea haettavissa heidän samankokoiselle hankkeelle. Lopputulos oli jälleen tyly.
– Kun kevään 2025 kehysriihen tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin toisen hankkeen ehdollisesta tuesta, olimme asiasta yhteydessä valtionvarainministeriöön (VM), työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. VM ja TEM, ohjasivat hankkeemme olemaan yhteydessä OKM:n suuntaan. Täällä viranhaltijat kertoivat, ettei kyseisen kaltaista avustusta ole haettavissa, Pepe Perkiö Arena 3.3 -hankkeesta kertoo.
Perkiö ja hankkeen toinen vetäjä Jouko Harjunpää kertovat, että opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on vaihdettu vuosien mittaan lukuisia sähköposteja ja pidetty jopa palavereja tuen hakemisesta. Iltalehti on myös nähnyt ministeriön virkamiesten kanssa käytyä kirjeenvaihtoa, jossa areenahankkeen vetäjät kyselevät onko mitään tukea haettavissa. Esillä on ollut myös Tampereen Nokia-areenan vuonna 2017 saama 18 miljoonan euron valtiontuki ja kysymys siitä miten samantyyppistä tukea voi hakea.
Tukea on kysytty niin OKM:n kulttuuri- kuin liikuntapuoleltakin ja ensin laajasti koko ministeriön toimialalta. Kulttuuripuolelta tuelle tuli nopeasti täysi tyrmäys. Välillä on myös kerrottu, että liikuntapaikkarakentamiseen voisi hakea maksimissaan 600 000 euron tukea. Lopputuloksena on kuitenkin ollut, ettei ministeriön mukaan hanketta varten ole tukea haettavissa.
Arena 3.3 piti kesäkuun puolivälissä ison tiedotustilaisuuden, jossa Perkiö ja Harjunpää kertoivat areenakokonaisuuden rakentamisen alkavan Vantaalle Kehä-III:n ja Kolmostien risteykseen tulevana syksynä. Tontilta on jo puut raivattu. Tavoite on, että ensimmäiset tapahtumat areenalla päästään järjestämään vuoden 2028 lopulla.
Perkiö kertoo, että tilaisuuteen oli kutsuttu myös laajasti ministeriöiden virkamiehiä, sekä ministereitä. Kukaan ei kuitenkaan saapunut paikalle.
3 lausetta EU-hakemuksessa
Vantaan areenahankkeen vetäjiä ihmetyttää myös heidän kohtelunsa opetus- ja kulttuuriministeriön EU-komissiolle tekemässä hakemuksessa. Kyseessä on niin sanottu notifikaatiohakemus, jolla Garden Helsingin isolle valtiontuelle haetaan EU:n hyväksyntä kilpailunäkökulmasta. Koska kyse on nimenomaan siitä, rajoittaako 35 miljoonan euron tuki kilpailua, on muista hankkeista esitetty tieto oleellinen asia päätöstä varten.
Perkiön ja Harjunpään mukaan OKM:n tekemässä EU-hakemuksessa Arena 3.3 -hanke kuitataan kolmella lauseella, vaikka asia on ollut ministeriön virkamiehille hyvin tuttu. Muina kilpailevina hankkeina mainitaan yhdellä lauseella Helsingin Suvilahden areenahanke ja myös lyhyesti Helsingin Kalasataman vanhalle tukkutorille kaavailtu hanke. Iltalehti ei vielä perjantai-iltapäivään mennessä ollut saanut OKM:stä vahvistusta hakemuksen tarkoille tiedoille.
OKM:n liikuntapaikkarakentamisesta vastaavan rakennusneuvos Mikko Helasvuon viime huhtikuussa laatimassa hakemuksessa todetaan, että Arena 3.3:lla ei olisi ollut tuolloin vahvistettua toteutusta tai investointipäätöstä.
Arena 3.3:lla oli kuitenkin jo tuolloin olemassa muun muassa Vantaan kaupungin päätös asemakaavasta. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti tästä jo helmikuussa 2024 ja kaava sai lainvoiman kesäkuussa. Vantaa ja areenahanke olivat myös esitelleet yhteisiä suunnitelmia julkisuudessa useaan kertaan.
Arena 3.3 oli myös jo ennen hakemuksen laatimista tehnyt Vantaan kanssa kaupat Kivistön tontista ja jättänyt myös rakennuslupahakemuksen, joka Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan saa lopullisen sinetin vielä kesän aikana. Hankkeen rahoitus julkistettiin myös kesäkuussa ja mukana kerrottiin olevan suomalaisrahoituksen lisäksi kansainvälinen sijoitusyhtiö. Rahoitussopimukset on tehty jo viime vuonna.
Hakemus tulossa
Perkiö ja Harjunpää kertovat nyt Arena 3.3:n aikovan hakea valtiontukea suoraan valtioneuvostolta, koska pääministeri Petteri Orpo (kok) antoi tähän ohjeenkin. Orpo sanoi MTV:n haastattelussa, että: ”Heillä on täysi oikeus hakea tukea.” Hän viittasi nimenomaan Vantaan areenahankkeeseen, josta häneltä kysyttiin. Viime päivinä on selvinnyt, että Garden Helsingin paljon keskustelua herättänyt tuki on mennyt nimenomaan suoraan valtioneuvoston kautta ja siitä päätettiin Orpon hallituksen kehysriihessä. Tuen valmistelua on tosin tehty useiden eri ministeriöiden kanssa.
– Hakemus lähtee ihan lähipäivinä suoraan valtioneuvostoon, Perkiö sanoo.
Perkiö ja Harjunpää korostavat, etteivät halua ottaa kilpailevalta hankkeelta mitään pois, mutta samankokoisia areenahankkeita pitäisi heidän mielestä käsitellä yhdessä.
– Tässä on rinnakkain kaksi yksityisrahoitteista samanveroista hanketta. Me toivomme vain tasapuolista kohtelua, Perkiö toteaa.
Hän arvelee Orpon julkisuuteen antamien lausuntojen perusteella, että Vantaan hankkeen tilannekuva ei ole johtavilla poliitikoilla ollut selkeä.
Kuluissa isot erot
Iltalehti vertaili julkisessa tiedossa olevien lukujen perusteella Arena 3.3:n ja Garden Helsingin tilannetta. Talouslukujen perusteella Garden Helsinki olisi käyttämässä tapahtuma-areenaan yli kaksinkertaisen summan verrattuna Vantaan hankkeeseen. Gardenin mukaan sen investointikustannukset olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Yhtiö ei ole eritellyt onko vanhan jäähallin korjaus mukana tässä. Arena 3.3 kertoo sen tapahtuma-areenan kulujen olevan puolestaan noin 160 miljoonaa euroa. Koko rakennushankkeen kustannukset ovat reilut 200 miljoonaa euroa.
Myös suunnitteluun käytetyissä varoissa on valtava ero – Garden Helsingin kulut olivat jo lokakuussa 2025 Kauppalehden mukaan noin 28 miljoonaa euroa. Tämän hetken tilannetta yhtiö ei ole kertonut. Arena 3.3 kertoo käyttävänsä kaikkeen suunnitteluun yhteensä 1–1,5 miljoonaa euroa.
Areenoiden katsojamääristä Garden Helsinki ilmoitti vielä talvella suurimman katsojaluvun olevan 18 000, mutta kasvatti sitä nyt keväällä yli 22 000 katsojaan. Arena 3.3 kertoo suurimman katsojamäärän olevan tällä hetkellä 20 500.
Areenahankkeiden rakennuskokonaisuuksissa on myös eroa, sillä Garden Helsinki karsi äskettäin hotellin, asunnot sekä toimistot pois ja kertoi keskittyvänsä vain itse areenan tekemiseen. Arena 3.3 sen sijaan on rakentamassa tapahtuma-areenaan kiinni ison hotellin, sekä parkkitalon ja myös todennäköisesti uimahallin.
Pääministeri Orpo on perustellut Garden Helsingin tukea myös vahvasti hankkeen työllisyysvaikutuksilla. Hankeyhtiö itse kertoi Helsingin Sanomille, että rakennusvaiheessa areena synnyttäisi 2 300 henkilötyövuotta ja työllistäisi valmistuttuaan pysyvästi noin tuhat henkilöä. Orpo esitteli aiemmin julkisuudessa huomattavasti suurempia lukuja, mutta niiden kerrottiin myöhemmin olevan vanhentunutta tietoa.
Arena 3.3:n vastaavat työllisyysvaikutukset ovat Vantaan kaupungin tekemien laskelmien mukaan rakennusvaiheessa 1 600 henkilötyövuotta ja areenan valmistuttua lähes 1 000 henkilötyövuotta.
