Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nizhnikau tyrmää väitteet siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoisi julistaa sotatilan tai liikekannallepanon syyskuun vaalien jälkeen.
– Tällä hetkellä puheet laajasta liikekannallepanosta näyttävät enemmän bluffilta ja painostukselta. Viesti on, että jos länsi ja Ukraina eivät hyväksy Venäjän ehtoja, Moskova kiihdyttää sotaa, Nizhnikau sanoo.
Laajasti mediassa levinneiden tietojen mukaan Putin aikoisi julistaa Venäjälle sotatilan ensi kertaa sitten hyökkäyssodan alkamisen jälkeen vuonna 2022. Nizhnikau pitää väitettä Kremlin levittämänä ”disinformaationa”.
– Venäjä valmistautuu pikkuhiljaa siihen, jos sotatila olisi pakko jossain kohtaa julistaa, ettei se tule samanlaisena yllätyksenä kuin 2022.
– Tällä hetkellä yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset kustannukset olisivat Moskovalle kuitenkin mahdollisia hyötyjä suuremmat.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä olisi mobilisoimassa vaalien jälkeen lokakuussa jopa 300 000–500 000 sotilasta.
– Väite on mielestäni populistinen ja kyseenalainen. Armeijan kasvattaminen tai asevelvollisten kutsuminen ei tarkoita, että kaikki lähetettäisiin Ukrainan rintamalle, Nizhnikau sanoo.
– Osittainen liikekannallepano voi tulla myöhemmin ajankohtaiseksi, jos vapaaehtoisten virta tyrehtyy. Nyt Venäjä kuitenkin rekrytoi yhä enemmän väkeä kuin menettää kuukaudessa, joten vastaavaa henkilöstövajausta ei vielä ole.
”Toiveajattelua”
Syyskuun vaaleissa valitaan kansanedustajia Venäjän duumaan. Kansainväliset tarkkailijat eivät pidä vaaleja reiluja ja vapaina.
– Jos Zelenskyi uskoo Putinin välittävän vaaleista, hän on väärässä. Vaalit eivät rajoita Putinin päätöksiä – hän hallitsee parlamenttia joka tapauksessa, koska todellista oppositiota ei ole, Ryhor Nizhnikau sanoo.
Tutkijan mukaan Putin ei lykkää vaikeita päätöksiä vaalien takia, vaan koska päätösten kustannukset ovat suuret eikä niiden vaikutus rintamalla olisi ratkaiseva.
– Jos Putin uskoisi liikekannallepanon ratkaisevan sodan, hän olisi todennäköisesti määrännyt sen jo. Suurten joukkojen lähettäminen ei muuta rintaman dynamiikkaa, koska droonien hallitsema tappoalue Ukrainassa on niin vaarallinen.
– Venäjä on sopeuttanut taktiikkaansa droonisotaan. Sadan tuhannen sotilaan lähettäminen yhtä aikaa kohti Kostjantynivkaa tai Kramatorskia ei ratkaisisi mitään – heistä tulisi vain helppoja maaleja, Nizhnikau sanoo.
Tutkija arvioi, että Zelenskyin puheet Venäjän liikekannallepanosta ovat enemmänkin yritys saada länsimaat tukemaan Ukrainaa.
Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanonut, että Ukraina on päässyt sodassa niskan päälle ja että nyt on hyvä hetki painostaa Putin neuvotteluihin. Nizhnikaun mukaan Ukrainassa elätellään samaa toivetta.
– Ajatus siitä, että tästä talvesta tulisi ratkaiseva ja keväällä siirryttäisiin vakaviin rauhanneuvotteluihin, on enemmän toiveajattelua kuin perusteltu arvio.
– Jos Putin ei saavuta tavoitteitaan tänä talvena, miksi hän pysähtyisi keväällä? Todennäköisemmin hän odottaa seuraavaa talvea ja jatkaa sotaa.
Nykyinen sodankäynnin malli sopii Putinille, vaikka se ei tuota ratkaisevia tuloksia, Nizhnikau sanoo.
– Venäjälle tämä on pitkä kulutussota. Sen ei tarvitse kiirehtiä, vaan pitää Ukrainaan kohdistuva paine tasaisena.
Venäjän hyökkäyssota on jatkunut yli neljä vuotta. Sekä Ukrainassa että muualla Euroopassa elätellään nyt toiveita sodan päättymisestä ja Putinin taipumisesta.
– Eurooppalaiset poliitikot sanovat toisinaan sitä, mitä Ukraina haluaa kuulla, ja Ukraina sitä, mitä me haluamme kuulla. Tällainen kaikukammio voi viedä meidät kauemmas realistisesta kuvasta Venäjän toimista ja suunnitelmista, Nizhnikau sanoo.
– Olemme liian pitkään ajatelleet, että Venäjä muuttaisi vapaaehtoisesti mielensä ymmärrettyään tehneensä vuonna 2022 valtavan virheen.
