Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut kohta neljä ja puoli vuotta. Tilanne rintamalla muuttuu vain hyvin hitaasti, varmaa ovat ainoastaan valtavat miehistötappiot, etenkin Venäjälle.
Viime aikoina on ollut havaittavissa positiivista kehitystä aselevon ja jonkinlaisen rauhantilan saamiseksi.
Samaan hengenvetoon on todettava, että toisaalta myös hyvin huolestuttavaa kehitystä on ilmassa.
Hyviä uutisia on viimeiseksi tullut Yhdysvalloista. Keskiviikkona senaatti puski eteenpäin Venäjää ja Irania koskevaa pakotepakettia – kongressin edustajainhuone käsittelee pakettia aikaisintaan syyskuussa.
Lakiehdotus valtuuttaisi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamaan jopa sadan prosentin tulleja venäläisen öljyn ja maakaasun ostajia kohtaan, lisäksi Yhdysvallat voisi puuttua niin sanottuun varjolaivastoon.
Vaikka tempoilevaa politiikkaa harjoittavan Trumpin käsissä pakotepaketin eteneminen ei ole kirkossa kuulutettu, sen uhka on joka tapauksessa vahva signaali Venäjän suuntaan.
Moskovassa ei voida enää luottaa siihen, että Yhdysvallat kätilöisi Venäjälle suotuisaa rauhansopimusta Ukrainaan.
Samaan aikaan EU on sopinut uusista pakotepaketeista ja jättilainasta Ukrainalle. Aseita ja tarvikkeita virtaa Ukrainalle, vaikkakin eurooppalaisten maiden asetuotanto on yhä liian pientä.
Naton huippukokouskin heinäkuussa meni Moskovan kannalta pieleen. Ukrainan auttaminen nousi lopulta yhdeksi huippukokouksen tärkeimmistä tuloksista. Lisäksi Nato-maat julkistivat ase- ja järjestelmähankintoja yli 50 miljardin euron arvosta.
Nyt saattaa vihdoinkin olla lähellä se hetki, että Moskova joutuu oikeasti tunnustelemaan jonkinlaisen rauhan mahdollisuutta. Tämä johtuu paitsi edellä mainituista seikoista, myös Venäjän huonosta sotamenestyksestä, Ukrainan iskuista syvälle Venäjälle ja kasvavista talous- ja logistiikkaongelmista kotirintamalla.
Maanantaina Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi Venäjän olevan avoin uusille ideoille ja ehdotuksille Ukrainan suhteen. Zaharova kommentoi asiaa sen jälkeen, kun ukrainalaislähde kertoi Reutersille viime viikolla, että yhdysvaltalaiset ja ukrainalaiset viranomaiset olivat keskustelleet ilmatulitauosta.
Venäjään ei ole näissä asioissa luottamista, mutta hauraskin tulitauko on totta kai parempi kuin sota.
Mitään lopullista ratkaisua Ukrainan sotaan ei ole realistista odottaa, edessä on monien arvioiden mukaan jäädytetty konflikti, kuten Etelä- ja Pohjois-Korean välillä.
Huolta herättää tiedot Ukrainan ja Iranin välien kärjistymisestä suoraan sotilaalliseen toimintaan.
Mediatietojen mukaan Iran on harkinnut iskevänsä ukrainalaiseen satamaan. Isku olisi ollut kosto Ukrainan iskusta iranilaiseen alukseen Kaspianmerellä. Iran on antanut Venäjälle lennokkeja ja ohjuksia, joilla se on iskenyt Ukrainaan.
Vaikka moni asiantuntija ei usko Ukrainan ja Iranin väliseen suoraan sotaan, tämäkin käänne kuvastaa sitä, kuinka vaarallisessa tilanteessa nyt ollaan. Ukrainan ja Iranin konfliktit läikkyvät arvaamattomasti.
Venäjä, Iran, Pohjois-Korea ja Kiina muodostavat blokin, joka todellakin haastaa Yhdysvallat ja muun lännen. Blokin moottori on Kiina, joka kärsivällisesti levittää vaikutusvaltaansa ympäri maailmaa.
Tämä on se suuri tulevaisuuden skenaario, jonka kohtaamiseen myös Euroopassa pitäisi nykyistä tarmokkaammin valmistautua. Se tarkoittaa paitsi sotilaallista ja taloudellista varautumista, mutta myös transatlanttisen suhteen vaalimista.
