MM-maalivahdin erikoinen temppu hämmästytti maailmalla – Tässä on selitys
Hollannin Crysencio Summerville ei nostanut katsettaan pallosta vaan spurttasi ja laukoi 11 metristä. Sillä välin Marokon maalivahti Yassine Bounou, tai vain Bono, oli siirtynyt peittämään vain toisen puolikkaan maalista.
Summerville laukoi juuri sinne puolelle. Bono torjui pallon vasemmalla kädellään riman alta. Marokko eteni MM-kisojen neljännesvälieriin ja Hollanti lähti kotiin.
On päivänselvää, ettei tällainen torjuntatyyli olisi toiminut, jos Summerville olisi ennen laukaustaan katsonut, mitä maalivahti tekee.
Bonon torjunta oli erinomainen esimerkki siitä, miten hyvin valmennustiimit ja maalivahdit valmistautuvat rangaistuspotkuihin.
– Niitä tutkitaan koko ajan enemmän ja enemmän samalla, kun tutkittu tieto lisääntyy. Jos tiedetään, että laukoja tulee suoralla vauhdilla ilman pysähdyksiä tai välihyppyjä, maalivahti pystyy ennakoimaan liikkeellään pikkuisen aikaisemmin, avaa Palloliiton maalivahtivalmennusosaamisen asiantuntija ja Pikkuhuuhkajien maalivahtivalmentaja Eemeli Reponen.
Pysähdykset ja välihypyt puolestaan muuttavat torjumista.
– Silloin maalivahdin pitäisi viimeiseen hetkeen asti odottaa viimeistä niin kutsuttua voima-askelta ennen kuin lähtee liikkeelle.
Rangaistuspotkut ovat maalivahdin ja laukojan välistä vuorovaikutusta. Tutkimukset osoittavat, että maalivahti pystyy kääntämään todennäköisyyksiä puolelleen hämäävillä liikkeillä ja ”väärällä informaatiolla”.
Sveitsin entinen ykkösvahti Yann Sommer oli tässä pioneeri, Reponen sanoo.
– Hän pystyi vedättämään laukojaa hämäämällä lähtevänsä toiseen suuntaan ja torjumalla silti toiselta puolelta. Se on niin hienovaraista toimintaa, että tällaisten asioiden harjoitteleminen vain korostuu yksilö- ja joukkuetasolla.
Jatkuvaa bluffia
Myös Bonolta nähtiin Marokko–Hollanti-rangaistuspotkukisassa niin kutsuttuja ”kevätjuhlaliikkeitä”, joilla hän yritti horjuttaa Hollanin laukojia.
Rangaistuspotkukisassa henkistä yliotetta ei kuitenkaan yritetä saada vain laukaustilanteessa. Se on jatkuvaa.
– Siksi olisikin mielenkiintoista kuulla näiltä kisoissa olevilta erikoistilannevalmentajilta, miten näihin on valmistauduttu. Silläkin on merkitystä, miten koko joukkue elää kisan aikana. Miten toista yritetään provosoida? Miten osoitetaan yhtenäisyyttä toiselle joukkueelle? Reponen pohtii.
Belgia nousi varsinaisen peliajan loppuhetkillä tasoihin Senegalia vastaan, kun se sai rankkarin.
– Ennen kuin pilkku annettiin, Senegalin boksissa oli vaikka kuinka monta belgialaista ja koko ajan yritettiin näyttää, että rankkarin vetäjä vaihtuukin toiseen pelaajaan. Se on jatkuvaa bluffia, jotta oikeaan laukojaan ei päästäisi vaikuttamaan millään tasolla.
Mieluummin ylös
Tilastot voivat olla tallennettuina tietokoneille, mutta ani harva maalivahti pystyy muistamaan niitä ulkoa.
Siksi muistiinpanoja liimataan esimerkiksi maalivahtien pulloihin.
– Viimeinen vaihtoehto on se, että valmennus huutaa tai näyttää kentän laidalta viimeiset ohjeet.
Aina sekään ei riitä.
– On mielenkiintoista nähdä jo näissä kisoissa, alkavatko joukkueet ottaa rangaistuspotkuja varten kentälle sellaisia pelaajia, joista ei ole merkittävää historiaa tai tilastoja rankkareista, Reponen jatkaa.
Kotikatsomoihin maajoukkuevalmentaja antaa pari tärppiä, joita kannattaa kisojen mittaan seurata pilkkukisoissa.
– Tilastot osoittavat, että alle puolentoista metrin korkuisessa laukauksessa maalin todennäköisyys putoaa lähelle 60:tta prosenttia. Kun lauotaan yli puolentoista metrin korkeudelle, nousee maalin todennäköisyys 80:een tai jopa sen yli.
Yläkulmaan tykittäminen vaatii lujaa henkistä kanttia ja suuria toistomääriä.
– U21-maajoukkueessamme Santeri Väänänen oli opetellut laukomaan todella kovalla prosentilla ylös ja nurkkaan. Vaikka maalivahdit tiesivät sen, on ylhäältä torjuminen niin paljon hankalampaa kuin alempaa.
Toinen tärppi liittyy hetkeen, kun tuomari viheltää pilliinsä ja antaa laukojalle luvan lähteä liikkeelle.
– Tutkimusten mukaan silloin pitäisi odottaa neljästä viiteen sekuntia vielä ja ottaa tilanne hallintaansa. Välittömästi vihellyksen jälkeen hallinta on tuomarilla ja sitä kautta maalivahdilla.