Tamperelaismiehen ruumiinavauksessa löytynyt muuntohuume vaikuttaa samoin kuin heroiini tai fentanyyli, mutta on huomattavasti voimakkaampaa.
– Se voi johtaa hengenvaaralliseen hengityslamaan, joka aiheuttaa kuoleman, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuskemisti Pirkko Kriikku.
Yleisradio uutisoi perjantaina etunenässä, että noin 40-vuotiaan miehen elimistöstä löydettiin kuolemansyyn selvityksen yhteydessä vahvaa synteettista opioidia, protonitatsepyynia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ainetta havaittiin Suomessa, Kriikku vahvistaa Iltalehdelle.
Hän työskentelee laboratoriossa, jossa löydös tehtiin.
Hän kertoo, että huumausaineiden vaarallisuus kasvaa niiden voimakkuuden myötä, sillä voimakkaiden aineiden käyttöannos on hyvin pieni, minkä vuoksi niitä on vaikea annostella turvallisesti.
Hänen mukaansa kannabis on myrkytyskuoleman näkökulmasta käytetyistä huumausaineista vähiten vaarallinen, kun taas voimakkaat opioidit ovat selvästi vaarallisempia.
– Protonitatsepyyni on ihan siellä pahimpien joukossa siinä mielessä, että se on todella voimakas.
Riski leviämiseen
Protonitatsepyyni kuuluu erittäin voimakkaisiin nitatseeniopioideihin. Se on melko uusi aine myös maailmanlaajuisesti: toistaiseksi sitä on havaittu vain vähän Euroopassa ja Australiassa.
Kriikku kertoo, että ainetta tuodaan Eurooppaan todennäköisesti Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Intiasta. Hänen mukaansa on kuitenkin myös mahdollista, että niitä valmistetaan laittomissa laboratorioissa Euroopassa.
Kriikun mukaan Suomi tulee uusien huumeiden kohdalla usein hieman muita maita jäljessä, joten protonitatsepyynin löytyminen suomalaismiehestä on yllättävää.
Suomessa on viime vuosina ollut runsaat 200 huumemyrkytyskuolemaa vuodessa, ja määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla, THL:n tilastoista selviää. Kriikun mukaan protonitatsepyyni on huumemyrkytyskuolemien kokonaiskuvassa vielä harvinainen.
– Valtaosa myrkytyskuolemista johtuu muista aineista. Siinä mielessä tämä on kohtuullisen harvinaista.
Kriikkua huolestuttaa naapurimaissa nähty kehitys. Nitatseeniopioideja on havaittu erityisesti Baltian maissa, mutta myös Ruotsissa, Norjassa sekä Britanniassa.
Suomessa nitatseeniopioidit ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Vuodesta 2021 lähtien nitatseeneja on löydetty noin 20 vainajasta.
– Jos näitä alkaisi tulla tännekin enemmän, niin silloin meilläkin kuolemaluvut voisivat nousta ihan eri tasolle.
Hänen mukaansa tilanteeseen on syytä varautua huolehtimalla siitä, ”että meillä on kaikki mahdolliset keinot käytössä ehkäistä tulevia kuolemia”. Vielä on kuitenkin mahdotonta arvioida, alkaako protonitatsepyyni levitä Suomessa.
– Se on kuitenkin ihan todellinen mahdollisuus ja riski, Kriikku summaa.
LUE MYÖS
Huumekuolemat Suomessa
Vuonna 2024 huumausainekuolemia oli 247. Huumekuolemien määrä Suomessa on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla.
Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus huumemyrkytyskuolemista on Euroopan kärkitasolla. Lähes joka kolmas huumeisiin kuollut menehtyi 25–34 vuoden iässä.
Huumemyrkytykseen kuoli Suomessa 24 alle 25-vuotiasta vuonna 2024. 25-vuotiaita ja vanhempia huumemyrkytykseen kuolleita oli 167.
Huumemyrkytyksellä tarkoitetaan laittoman huumausaineen tai päihdekäytössä olevan lääkeaineen aiheuttamaa yliannostuskuolemaa.
Huumausaineisiin kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna 2024 huumausaineisiin kuoli 197 miestä ja 50 naista.
Korkeaan huumekuolemien määrään ovat vaikuttaneet muun muassa moniainekäyttö ja vaarallisemmat käyttötavat, kuten suonensisäinen käyttö.
Viime vuosina eniten kuolemia ovat aiheuttaneet buprenorfiini ja muut opioidit. Useimmiten kuoleman aiheuttaa näiden käyttö yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten bentsodiatsepiinien, kanssa.
Myös amfetamiini ja alfa-PVP, kansankielisesti peukku, ovat merkittäviä kuolemien aiheuttajia. Näissäkin kuoleman aiheuttaa useimmiten monen aineen yhtäaikainen käyttö.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Tilastokeskus
