Nämä kuvat naisista pois – Tätä mieltä on kuvaaja-Jenni

Euroopan yleisurheiluliitto (EA) ja Euroopan yleisradioliitto (Ebu) julkaisivat kesäkuussa uudet kuvaussuositukset, joiden tavoitteena on kitkeä naisurheilijoiden seksualisointi lajin uutisoinnissa.

Organisaatiot kokosivat 23-sivuisen Raising the Bar -ohjeistuksen, jossa määritellään, millaisia kamerakulmia ja hidastuksia televisiolähetyksissä tulisi välttää.

Erityisesti tulisi välttää alaviistosta tai takaa kuvattuja lähikuvia ja hidastuksia kehonosista, jotka eivät tuo lisäarvoa urheilusuoritukseen.

Uusi työtapa

Iltalehden kuvaaja Jenni Gästgivar pitää hyvänä asiana, että asiaan puututaan.

– Esimerkiksi hidastukset keskivartalosta, jotka eivät kerro mitään suorituksesta, pitääkin saada ehdottomasti pois, Gästgivar sanoo.

– Kuvittelin, ettei sellaisia enää edes olisi.

Gästgivar on kuvannut runsaasti yleisurheilua, muun muassa viime syyskuussa Tokion MM-kisoissa.

Vaikka Gästgivar antaakin uusille ohjeille hyväksyntänsä, uskoo hän kuitenkin uusien ohjeiden vaikuttavan hänen työskentelyynsä kuvaajana.

– Varmasti mietin tarkemmin kuvavalintoja, eli mitä laitan eteenpäin. Tai jos on mahdollisuus rajata kuvaa tiukemmaksi, niin sitten teen sen.

Törkykulmat pois

Ääriesimerkkinä epäasiallisista kuvakulmista voidaan pitää Dohan MM-kisoissa käytettyjä lähtötelinekameroita, jotka kuvasivat pikajuoksijoiden haaroväliä.

Gästgivar pitää huolestuttavana asiana, jos urheilijat joutuvat keskittymään oman suorituksensa sijaan siihen, millaisia kuvia heistä otetaan.

Etenkin suurissa tapahtumissa kuvaajalla ei usein ole juuri mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mistä suunnasta hän urheilijaa kuvaa.

Kotimaan kisoissa säännöt kuvaajalle ovat hieman vapaampia.

Isoissa kisoissa, kuten maailmanmestaruuskilpailuissa, kenttäkuvauspaikkoja pitää erikseen hakea.

– Tokion MM-kisoissa sain pääasiassa kuvata vain kentän mainosaitojen ulkopuolelta. Kuvaaminen on hyvin rajoitettua ja tarkkaa.

Vaikeimmaksi lajiksi kuvaamisen kannalta uusien suosituksien valossa Gästgivar kokee pituushypyn ja kolmiloikan.

Uusien ohjeiden mukaan täysin edestä otetut kuvat ovat jatkossa kiellettyjä, mikäli urheilija on levittänyt haaransa. Esimerkiksi juuri pituushypyssä urheilija on ilmalennon aikana usein jalkoväli levällään.

Myös alaviistosta kuvaamista tulee jatkossa välttää.

Gästgivar pohtii, että pituushypyssä ja kolmiloikassa kuvakulma hieman alaviistosta tuo suorituksen ilmavuutta konkreettisesti esiin. Suoraan edestä kuvaaminen helpottaa usein kohteen tarkentamista ja samalla myös suorituksen huippukorkeus tulee paremmin esiin.

– Mutta toki, jos kuvaa hieman viistosta niin, että haarat eivät olisi suoraan kameraan auki, auttaisi se tilannetta varmasti vähän.

Erilaiset asut

Urheilijat saavat itse valita kisa-asunsa. Gästgivar on huomannut, että mies- ja naisurheilijoita ei voi kuvata täysin samoista kuvakulmista.

Syy tähän on se, että naisyleisurheilijoiden pienet vaatteet korostuvat joissain kuvakulmissa. Miehet käyttävät naisia pidempilahkeisempia sortseja, jolloin esimerkiksi haaroväli ei korostu samalla tavalla.

Gästgivar on myös miettinyt, kokevatko naiset jonkinlaista ryhmäpainetta vaatetuksen suhteen.

– Ajatellaanko, että kun kaikilla muillakin on pienet vaatteet, niin kai minullakin sitten täytyy olla?

Vaikka Gästgivar epäileekin uusien ohjeiden muuttavan hänen työskentelyään, hän ei anna sen haitata. Yhdestä asiasta hän ei luovu.

– Haluan jatkossakin keskittyä kuvaamaan niin, että suoritus näkyy mahdollisimman näyttävästi, urheilijan sukupuolesta riippumatta.