Hallituksen 35 miljoonan euron ehdollinen investointituki Garden Helsinki -areenahankkeelle on nostattanut melkoisen kesäkohun. Julkisuudessa on puitu erityisesti tuen päätöksentekoprosessia ja ex-ministeri Jan Vapaavuoren (kok) roolia siinä.
Julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen arvioi maanantaina Iltalehdelle, että tapauksessa voi nousta esiin epäeettisyyden ja korruption uhka, jos asiassa ei ole toimittu avoimesti ja rehellisesti, eikä päätöstä pystytä perustelemaan riittävästi.
Iltalehti laati koosteen, mitkä kaikki seikat ovat viime päivien aikana herättäneet kysymyksiä mediassa.
1. Missä tukipäätös syntyi
Kohu Garden Helsinki -hankkeen ympärillä käynnistyi Vantaan Sanomien uutisoitua viime viikolla, ettei kukaan tunnu tietävän, miten hanke sai valtiontuen.
Sittemmin on kerrattu, että päätös syntyi hallituksen kehysriihessä keväällä 2025. Lisäksi selvisi, että rahoitus päätyi valtion investointiohjelmaan kokoomuksen ”korista”. On epäselvää, kenen toimesta ehdotus päätyi kokoomuksen ”koriin”.
Garden Helsingin valtiontuesta ei avattu julkista hakua, vaikka Iltalehden haastattelemien virkamieslähteiden mukaan mitään estettä siihen ei olisi ollut. Pääkaupunkiseudulla on vireillä myös muita areenahankkeita ainakin Helsingin Suvilahteen sekä Vantaan Kivistöön.
Kehysriihen päätös ei ollut lainvastainen, mutta Iltalehden tietojen mukaan päätöksentekoprosessi on herättänyt paljon hämmennystä ja närää niin virkamieskunnassa kuin sivuutetuksi tulleiden areenahankkeiden taustajoukoissa.
Asiasta tekee erityisen kiusallisen se, että Orpo itse vaati aikanaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä valtiontukiasioihin toimiessaan Juha Sipilän (kesk) hallituksen valtiovarainministerinä. Iltalehti ei saanut Orpoa kommentoimaan asiaa.
2. Taustalla merkittävä vaalirahoittaja
Garden Helsingin kohuun on kytkeytynyt myös rakennusyhtiö SRV:n perustaja Ilpo Kokkila. Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kirjoitti tiedotteessaan maanantaina, että 35 miljoonaa euroa ehdollista valtion investointitukea saava hanke kytkeytyisi Kokkilan rooliin kokoomuksen vaalirahoittajana.
Kokkila on kiistänyt Harkimon esittämät vihjailut.
Projekti GH valitsi SRV:n tammikuussa 2025 kumppaniksi kehittämään Helsinki Garden -hanketta. Vapaavuoren mukaan SRV ei ole ainakaan suunnitelmallisesti ollut lobbaamassa hanketta.
– En ole ollut millään tavalla Garden-hankkeessa mukana. Päinvastoin. Jos kysyt Vapaavuorelta, niin hän on sitä mieltä, että olen jarruttanut heidän hankkeitaan olemalla mukana tämmöisessä hankkeessa [Suvilahden areenahanke], joka oikeastaan kilpailee sen [Helsinki Gardenin] kanssa, Kokkila sanoi Iltalehdelle.
3. Konkurssikypsä
Iltalehti kertoi torstaina, että Garden Helsingin toteutuminen on kiinni julkisesta tuesta ja hankeyhtiö on velkaantunut pahasti. Yhtiöllä on lyhytaikaista vierasta pääomaa rahoituslaitoksilta 12,6 miljoonan euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta muistiosta ilmenee, että areenakokonaisuuden investointikustannukset ovat 388 miljoonaa euroa. Osittain salatun laskelman perusteella hankkeen tulevat tuotot ja jäännösarvo huomioiden, rahoitusvajetta on 156 miljoonaa euroa.
– Maksuvalmius on akuutisti surkeassa tilassa. Sen perusteella voisi sanoa, että yhtiö on täysin konkurssikypsä eikä selviä ilman lisärahoitusta, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi Iltalehdelle.
4. Tukihakemuksen olemassaolo
Garden Helsingin hankeyhtiö on julkisuudessa kertonut tehneensä ”kirjallisen esityksen” investointituesta ja väittänyt, että mediassa olisi esitetty lukuisia virheellisiä väitteitä siitä, ettei Garden Helsinki ‑hankkeelle olisi haettu valtiontukea.
Yhtiö siis kutsuu kirjallista esitystä hakemukseksi ja pitää mediatietoja tukihakemuksen osalta vääränä. Mediassa ei ole kiistetty sitä, etteikö rahoitushakuprosessiin olisi liittynyt kirjallista viestinvaihtoa. Yhtiön mukaan kirjallinen esitys voidaan julkistaa, mutta ei vielä, sillä materiaali pitää tarkistaa mahdollisten liikesalaisuuksien poistamiseksi.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi Iltalehden haastattelussa, ettei Garden Helsinki toimittanut missään vaiheessa avustushakemusta hankkeelleen. Silloin kun keskusteluja valtiovarainministeriön ja Garden Helsinki -hankkeen välillä käytiin ei ollut auki sellaista avustushakua, josta Garden Helsinki olisi voinut hakea 35 miljoonan euron suuruista valtiontukea.
– Mitään virallista hakemusta, joka olisi kirjattu ja johon olisi annettu päätös, ei ole, Niemelä sanoi Iltalehdelle.
5. Hanke kutistunut merkittävästi
Jo lähes 20 vuotta suunniteltu Garden Helsinki -hanke on ajan kuluessa muuttanut muotoaan. Toukokuussa 2026 hankeyhtiö tiedotti luopuvansa hallin yhteyteen suunnitellusta hotellista, asunnoista sekä toimistoista ja keskittyvänsä tapahtuma- ja urheiluareenan toteuttamiseen.
Hankkeen kutistuminen on laskenut merkittävästi arvioituja rakennuskustannuksia, mutta myös hankkeen arvioituja työllisyysvaikutuksia. Kohutun areenahankkeen esisopimus Helsingin kaupungin kanssa joudutaan myös tekemään kokonaan uusiksi, koska Helsingin Taka-Töölöön puuhattava hanke on yksinkertaistunut ja sen hintalappu on pienentynyt samalla merkittävästi.
Hankeyhtiö julkaisi torstaina liudan uusia havainnekuvia Töölönlahden tuntumaan suunnitellusta rakennuskompleksista. Päätös valtion ehdollisesta 35 miljoonan euron tuesta, tehtiin kuitenkin jo ennen hankekokonaisuuden merkittävää karsimista.
Garden Helsingin suunnitelman mukaan rakennuslupa voitaisiin saada vuoden 2027 loppuun mennessä. Rakentaminen voitaisiin aloittaa vuodenvaihteessa 2027–2028 ja halli avattaisiin vuoden 2031 alkupuolella.
6. Avoimuusrekisteri unohtui
Hankkeen taustalla vaikuttanut Vapaavuori tapasi tammikuun 2024 ja 2025 välillä valtiovarainministeriön korkeita virkamiehiä, mukaan lukien budjettipäällikkö Niemelän, kansliapäällikkö Juha Majasen sekä rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön Pauli Kariniemen.
Budjettipäällikkö Niemelä kertoi Iltalehdelle tavanneensa Vapaavuoren muistinsa mukaan neljä kertaa. Vapaavuori puolestaan sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että alle viittä lobbauskertaa ei tarvitse ilmoittaa avoimuusrekisteriin.
– Tässä on pakko nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi, että todennäköisesti on jäänyt ilmoittamatta, Vapaavuori sanoi A-studiossa.
Vapaavuori on kertonut myös maininneensa ”ohimennen” asiasta pääministeri Orpolle. Mitään tarkempia tietoja keskustelun sisällöstä ei kuitenkaan ole tullut julkisuuteen.
