Pääuutiset

”Nämä undulaatit iskevät perseensä tiskille” – Kioskin työntekijät kertovat rajusta kyykytyksestä

”Nämä undulaatit iskevät perseensä tiskille” – Kioskin työntekijät kertovat rajusta kyykytyksestä

Työntekijöiden haukkumista selän takana. Alentavaa puhetta viestiryhmässä. Jo sovittujen työvuorojen perumista.

Nämä kokemukset sijoittuvat Etelä-Suomessa sijaitsevalle kioskille. Iltalehti haastatteli yhteensä kuutta kioskilla vuosien 2024 ja 2026 välillä työskennellyttä.

Toimitus on varmistanut heidän työsuhteensa ja nähnyt heidän kertomaansa vahvistavaa viestinvaihtoa. Työntekijät esiintyvät jutussa nimettöminä, sillä he pelkäävät työllistymisensä puolesta, mutta heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Osalle haastateltavista työsuhde oli yksi elämän ensimmäisistä, toisilla kokemusta oli takana jo enemmän.

Vaikka yritystä ei yksilöidä jutussa, Iltalehti uutisoi tapauksesta, sillä se tuo näkyväksi, millaisia epäkohtia työelämässä esiintyy. Kyse ei ole ainutlaatuisesta tapauksesta, sillä Palvelualojen ammattiliiton (Pam) sopimusasiantuntijan Raimo Hoikkalan mukaan ongelmia valitettavasti esiintyy.

Huonolle kohtelulle ovat erityisen alttiita nuoret, joille työelämän pelisäännöt eivät ole vielä tuttuja.

– Oman kokemukseni mukaan nuoret eivät aina tiedä, miten asioiden pitäisi olla, Hoikkala sanoo.

Esihenkilö: ”Yhden työntekijän olen suoraan sanottuna haukkunut”

Iltalehden haastattelemien kioskityöntekijöiden kertomuksissa toistuu tarina siitä, että alkuun työ tuntui mukavalta ja asiat esihenkilön kanssa sujuivat hyvin. Moni haastateltava kehuu paikan vakioasiakkaita ja kertoo pitäneensä itse työstä.

Valtaosa haastateltavista kiinnitti kuitenkin nopeasti huomiota siihen, miten esihenkilö puhui työntekijöille kioskin yhteisessä Whatsapp-ryhmässä.

– Häneltä tuli ryhmään paljon vihaisia viestejä, jotka olivat sellaista ”vittu, saatana, eikö kukaan osaa mitään” -tasoa, eräs haastateltavista kertoo.

Osa koki viestit painostaviksi. Haastateltavien mukaan pienistäkin virheistä saatettiin sättiä ryhmässä rajusti.

Haastateltavat kertovat myös esihenkilön puhuneen työntekijöistä näiden selän takana.

– Kuulin hänen puhuvan monesta työntekijästä, että kun se tekee tämän ja tuon huonosti, yksi entinen työntekijä sanoo.

Toisen haastateltavan mukaan esihenkilö saattoi suoranaisesti haukkua työntekijöitä, jotka eivät olleet paikalla kuulemassa.

Kolmas kertoo saaneensa esihenkilöltä palautetta niin tylyyn sävyyn, että puhkesi itkuun työpäivän päätteeksi. Hänen mukaansa toinen työntekijä oli paikalla tilanteessa.

– Hän [esihenkilö] alkoi sanomaan asiakkaalle, että onneksi täällä on edes tämä toinen työntekijä, että ilman häntä homma ei pyörisi. Työpäivän jälkeen minulta pääsi itku.

Toimitus on nähnyt Whatsapp-ryhmästä kuvakaappauksia ja kuullut ääniviestejä, jotka vahvistavat haastateltavien kertomaa.

Iltalehti tavoitti kioskin esihenkilön, joka kuvailee puhetyyliään vauhdikkaaksi ja kirosanojen sävyttämäksi. Hän myöntää, että paikoin puheet ovat voineet olla raflaaviakin.

– Yhden työntekijän olen suoraan sanottuna haukkunut viestilläkin pataluhaksi, mutta siihen oli ihan syy–seuraussuhde.

– Muuten mulla on värikkäämpi puhetyyli, ja sitä on mulle naurettukin, mutta kukaan ei ole siitä tähän mennessä suivaantunut, hän sanoo.

Asiantuntija: Epäasiallinen käytös aina tuomittavaa

Pamin Raimo Hoikkala alleviivaa, että epäasiallinen käytös työelämässä on aina tuomittavaa. Se, missä tapauksessa epäasiallisen käytöksen rajat ylittyvät, on kuitenkin usein tulkinnanvaraista.

Esihenkilön pitää antaa palautetta, jos työt eivät suju toivotusti, mutta sitä ei pidä tehdä alentavasti tai henkilökohtaisuuksiin mennen.

– Normaaleista työtehtävistä palautteen antaminen, eli se, miten asiat voisi tehdä toisin, ei ole epäasiallista käytöstä, Hoikkala sanoo.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan epäasiallista kohtelua on esimerkiksi lain, hyvän tavan tai omien työvelvollisuuksien vastainen käytös toista kohtaan työssä. Häirinnästä puhutaan, kun ihminen joutuu järjestelmällisen, toistuvan ja pitkäkestoisen loukkaavan tai alistavan käytöksen kohteeksi, niin että siitä aiheutuu terveyshaittaa.

Hoikkalan mukaan epäasiallinen käytös tai häirintä pitäisi aina ottaa työpaikalla puheeksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan toimiin, jos töissä esiintyy terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.

– Tällainen pitäisi aina ottaa esille, jotta tilanteeseen saadaan muutos ja se käyttäytyminen muuttuu.

Jos häiritsijä on yrittäjä, tilanne on Hoikkalan mukaan mutkikkaampi, sillä tällöin työntekijöillä ei ole mahdollisuutta kertoa tilanteesta korkeammalle portaalle.

– Silloin yrittäjällä on vastuu eli työntekijöiden pitäisi sanoa työnantajalle. Ymmärrän, että etenkin nuorten kohdalla tämä on haasteellinen tilanne.

Palautteenantotyylissä parantamisen varaa

Kioskin esihenkilö myöntää, että hänen palautteenantotyylissään saattaa olla parannettavaa.

– Varmasti, kyllä varmaan kaikilla on. Kenellä ei olisi? Kaikilla ihmisillä on varmaan varaa parantaa, kuinka sanoo ja mitä sanoo. Jos noin ajatellaan, niin ehkä [voisin kehittyä] siinä mielessä, että pitäisi ehkä enemmän ottaa huomioon, millainen henkilö on, ettei se vedä sitä hernettä nenään.

Hän kiistää pahanpuhumisen työntekijöiden selän takana mutta myöntää joissain tilanteissa päivitelleensä ääneen sitä, miten asiat kioskilla on hoidettu.

– Vaadin aika lailla täydellisyyttä, totta kai. Haluan, että ranskanperunat paistetaan oikein ja annokset tehdään oikein.

– En voi antaa tehdä asioita väärin, niin palautetta on annettava ja se on kestettävä.

Esihenkilö sanoo antaneensa palautetta aina ensisijaisesti suoraan työntekijälle itselleen. Hän kuitenkin kuvailee, että palautteen antaminen on toisinaan ”hemskutin vaikeaa”.

– On ihmisiä ja ihmisiä, herkälle ihmiselle, joka ei kestä mitään, palautteen antaminen on tosi vaikeaa, mutta palautetta on annettava, sillä jos vaadin jotain juttua, haluan, että se tehdään niin. En voi antaa tehdä väärin.

Kaikki kuusi haastateltavaa kokevat, ettei esihenkilö kohdellut työntekijöitä tasavertaisesti. Tämä ja pelko siitä, että pienikin epäonnistuminen johtaisi ryöpytykseen viestiryhmässä, alkoivat syödä usean haastateltavan hyvinvointia.

Yksi heistä joutui hakeutumaan lääkärille työilmapiirin aiheuttaman psyykkisen oireilun ja unettomuuden vuoksi. Iltalehti on nähnyt kuvakaappauksia työntekijästä tehdyistä Kanta-kirjauksista.

Esihenkilö kiistää puheet epätasa-arvoisesta kohtelusta. Hän kertoo, että on ennemminkin yrittänyt palkita työntekijöitään hyvästä työstä.

Ongelmia työvuorokirjauksissa

Kioskilla epäselvyyksiä esiintyi myös työvuorokirjauksissa. Yksi nuori työntekijä kertoo, että häneltä poistettiin vuoroja jo julkaistusta listasta ilman suostumusta.

Työnantaja perusteli muutosta tarpeella perehdyttää uutta työntekijää. Iltalehti on nähnyt kuvakaappauksia asiasta käydystä viestinvaihdosta.

Esihenkilö myöntää kuvatun tilanteen mutta sanoo kysyneensä aina suostumusta vuoronvaihtoihin. Jos julkaistusta listasta on vähennetty vuoroja, ne on hänen mukaansa hyvitetty myöhemmissä listoissa.

– En mä lähde työntekijöiltä ottamaan tunteja pois omaksi kivakseni.

Silloisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksessa syyskuulta 2025 todetaan, että yrityksen työaikakirjanpidossa on pahoja puutteita. Työtunteja ei ollut seurattu lain määrittämissä kolmen viikon jaksoissa, jolloin työntekijöiden kokonaistyöaikaa ja näiden tekemiä lisä- ja ylityötunteja ei voitu luotettavasti tarkistaa.

Esihenkilön mukaan työaikakirjanpito on sittemmin päivitetty lain mukaiseksi.

Täältä apua ongelmatilanteissa

Asiantuntija: Tämä nuorten työntekijöiden on hyvä tietää

Pamin Raimo Hoikkala kannustaa nuoria ottamaan selvää lainsäädännöstä ja omista oikeuksistaan työpaikalla, sillä se palvelee heidän omia etujaan. Esimerkiksi jo julkaistuja työvuoroja ei saa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaisesti muuttaa, vaan se vaatii aina työntekijän ja työnantajan suostumuksen.

– Omista oikeuksista on helpompi pitää huolta, kun on mustaa valkoisella, että palkat pitää maksaa, julkaistuja työvuoroja ei saa yksipuolisesti muuttaa ja näin edespäin, Hoikkala sanoo

Niin kauan kuin työntekijät eivät ole tietoisia siitä, miten asioiden pitäisi olla, työvuoroihin ja esimerkiksi palkanmaksuun liittyviä laiminlyöntejä voi tapahtua.

Hoikkalan mukaan Pam pyrkii pitämään ääntä työntekijöiden oikeuksista etenkin kesäaikaan, jolloin monet nuoret aloittavat ensimmäisessä työssään ravintola- ja matkailualalla.

– Joka kesä kerromme, että esimerkiksi sateinen sää ei oikeuta muuttamaan työvuoroja. Se nousee aina esiin, sillä terassilla työskenteleville saatetaan sanoa, että on sateinen päivä, niin lähtekää kotiin, mikä ei ole työehtosopimuksen mukaan ok.

– Tietyt asiat toistuvat vuodesta toiseen.

Kesällä 2025 muun muassa MTV kertoi, miten nuorten tietämättömyyttä oli jälleen käytetty hyväksi, kun jo sovittuja työvuoroja on peruttu huonon sään vuoksi ja palkat niistä ovat jääneet maksamatta.

”Undulaatit iskevät perseensä tiskille”

Työvuoroihin ja palkanmaksuun liittyvien asioiden lisäksi lainsäädännöstä löytyy tietoa siitä, millaisissa oloissa töitä kuuluu tehdä.

Työturvallisuuslain tarkoituksena on turvata työntekijöiden työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja.

Työpaikalla havaituista turvallisuus- ja terveyspuutteista voi ilmoittaa työsuojelusta vastaavalle viranomaiselle eli Lupa- ja valvontaviraston (LVV) työsuojeluosastolle, joka tekee tarvittaessa tarkistuksia työpaikoille.

Eteläsuomalaiselle kioskille syksyllä 2025 tehdyssä työsuojelutarkastuksessa havaittiin, ettei työpaikalla ole tehty riittävää selvitystä työn tapaturmavaaroista eikä työterveyshuolto ole tehnyt lain määrittämää työpaikkaselvitystä.

Vielä alkuvuodesta 2026 tuota selvitystä ei löytynyt kioskilta.

Viime vuonna aluehallintoviraston tarkastajat antoivat kioskille noottia myös laissa määritetyn työterveyshuollon ja työntekijöiden mahdollisten lepohetkien varalta tarvitsemien istuinten puutteesta.

Iltalehden tavoittaman esihenkilön mukaan kaikki yläpuolella mainitut puutteet on sittemmin korjattu. Hän sanoo, että työterveyshuolto on ollut koko ajan työntekijöiden käytössä, mutta se oli aluksi kirjattu järjestelmään "kai väärällä nimikkeellä”.

Jalkojen lepuuttamiseen tarvittava tuolikin kioskilta esihenkilön mukaan löytyy.

– Meillä on tuoli, jossa voi istuskella, ja meillä on myös sellainen taso, jossa voi istua. Olen kertonut, että siinä voi välillä lepuuttaa jalkoja, mutta kun nämä undulaatit iskevät persuksensa tiskille ja takapöydälle, joka on hygieeninen paikka. Siitä tuli kauhea polemiikki, kun sanoin, että takapöytä ei ole mitään persuksen lepuuttamista varten.

Olet saattanut jäädä paitsi