Nyt puhuu Washingtonin veteraani: USA on kriisissä
Yhdysvallat on historiallisessa kriisissä, sanoo suomalaisen ulkopolitiikan veteraani Jukka Valtasaari.
Kaksinkertainen Washingtonin-suurlähettiläs vertaa tilanteen vakavuutta 1930-luvun lamaan ja Yhdysvaltain sisällissotaan.
– [Presidentti] Donald Trump ei pelkästään haasta demokraattista järjestelmää. Hänen tarkoituksensa on sivuuttaa se ja asettaa itsensä uuden järjestelmän johtoon, Valtasaari sanoo Iltalehdelle.
Tekeekö Trump itsestään diktaattoria?
– Ei hän siinä kuitenkaan onnistu.
– Se vaatisi kovan työn.
Trump on toisella kaudellaan purkanut hengästyttävää tahtia maansa demokratiaa oman vallankäyttönsä tieltä. Valtasaarelle ei tule mieleen toista presidenttiä, joka olisi yrittänyt keskittää valtaa itselleen näin paljon.
– Franklin D. Roosevelt otti valtaa perustuslain ohi, mutta hänen oli pakko, Valtasaari sanoo viitaten toisen maailmansodan aikaiseen, ennätykselliselle neljälle kaudelle valittuun demokraattipresidenttiin.
Konkaridiplomaatti luottaa, että yli 250 vuoden ajan rakennettu järjestelmä selviää myös Trumpista.
Maan perustuslaki ja instituutiot ovat perustettu jarruttamaan päätöksentekoa ja rajaamaan vallankäyttöä – juuri tällaisten tilanteiden varalta.
– Yhdysvallat on aiemminkin joutunut vakaviin kriiseihin, mutta sillä on ollut kyky nousta niistä jaloilleen, Valtasaari sanoo.
Vaalit
Suomessa seurataan nyt poikkeuksellisen tarkkaan marraskuisia Yhdysvaltain kongressin välivaaleja.
Jos vaalit eivät ole reilut ja vapaat, maan demokratian voi todeta romahtaneen, sanoi politiikan tutkija Maria Lindén helmikuussa.
Yhä epäsuositumpi Trump ottaa vaalit vakavasti ja patistaa kannattajiaan äänestämään sankoin joukoin republikaanipuoluetta.
Presidentin harmiksi demokraattipuolue lähtee vaaleihin ennakkosuosikkina. Vaalit voivat kaventaa presidentin valtaa merkittävästi, sanoo Jukka Valtasaari.
Trumpin ensimmäisellä kaudella demokraatit saivat suuren voiton, mikä johti kahteen virkasyytteeseen presidenttiä kohtaan.
Nyt Trump on nostanut itsensä vaalien keskiöön, vaikkei presidentti itse ole ehdolla. Valtasaaren mukaan tämä ärsyttää myös osaa republikaaneista.
Tähän mennessä republikaaniedustajat eivät ole uskaltaneet haastaa Trumpia, koska he pelkäävät vaalirahoituksensa puolesta. Rahaa on jakanut myös presidenttiä voimakkaasti tukeva Piilaakso.
Nyt puolueen sisällä näkyy merkkejä muutoksesta, Valtasaari sanoo. Asiantuntijan mukaan jo tulevina kuukausina nähdään, millaista tulevaisuutta republikaanit lähtevät rakentamaan Trumpin jälkeen – ja kenen johdolla.
Näin USA muuttui
Jukka Valtasaari on nähnyt 40-vuotisen uransa aikana myös Yhdysvaltain poliittisen keskustan murenemisen ja kahtiajaon syventymisen.
Diplomaatti nostaa esiin niin sanotun republikaanisen vallankumouksen vuodelta 1994. Puoluettaan oikealle vienyt Newt Gingrich sai silloin ensimmäistä kertaa 40 vuoteen republikaaneille enemmistön edustajainhuoneeseen.
Republikaanit johtivat koko kongressia ensi kertaa sitten vuoden 1955. Poliittinen peli koveni ja demokraattipresidentti Bill Clinton joutui virkasyytteeseen.
Valtasaari muistelee, että kun presidentti piti vaalien jälkeen Kansakunnan tila -puhettaan kongressille, republikaanien avustajat valtasivat diplomaattilehterin istumapaikat suurlähettiläiden jäädessä seisomaan.
Myöhemmin Valtasaarta varoitettiin kutsumasta republikaaneja ja demokraatteja samaan illallispöytään. Tätä ei olisi voinut kuvitellakaan kuusi vuotta aiemmin, diplomaatti sanoo.
Valtapuolueet luisuvat yhä kauemmas toisistaan. Muutos näkyy myös vasemmalla: presidenttiehdokas Bernie Sanders ja New Yorkin pormestari Zohran Mamdani osoittavat, ettei sosialismi enää vain karkota äänestäjiä.
Yhdysvaltain demokraattiset sosialistit -järjestö (DSA) kasvattaa valtaansa demokraattipuolueen sisällä. Nyt arviolta kolmasosa demokraattipuolueen kannattajista tunnustautuu demokraattiseksi sosialistiksi.
Sosialistit lupaavat yhdysvaltalaisella mittapuulla hyvin vasemmistolaista politiikkaa. Lupausten toteutuminen on Valtasaaren mukaan eri asia.
– Yhdysvalloissa lupaukset pannaan toimeen osavaltioissa, ja kaikki riippuu budjeteista.
– New Yorkin bussit eivät muutu ilmaisiksi vain sillä, että Mamdani niin haluaa.
Demokraattien ongelma
Laajemmalla tasolla demokraatit kärsivät Valtasaaren mukaan imago- ja viestintäongelmista. Puolueella ei hänen mukaansa ole tarjolla koko kansaa yhdistävää ehdokasta Trumpin seuraajaksi.
– You can’t beat somebody with nobody, Yhdysvalloissa sanotaan. Demokraateilla on hyviä nimiä kuvernöörien joukossa, mutta he eivät ole vielä nousseet esiin.
– Aikaa ei ole paljoa, Valtasaari huomauttaa. Presidentinvaaleihin on enää kaksi vuotta.
Valtasaaren mukaan demokraattien keskittyminen niin kutsuttuun identiteettipolitiikkaan on johtanut siihen, että eri vähemmistöryhmät ovat alkaneet kilpailla keskenään, eikä yhteistä viestiä ei ole syntynyt.
Asiantuntijan mukaan tämä kostautui sekä Hillary Clintonille vuonna 2016 että Kamala Harrisille vuonna 2024.
Valtasaari nostaa esiin, että nyt myös Alexandria Ocasio-Cortezin kaltaiset vasemmistodemokraatit ottavat etäisyyttä 2020-luvun alun niin sanottuun woke-liikkeeseen.
Kulttuurisodat eivät vastaa monien äänestäjien tärkeimpiin huoliin, Valtasaari sanoo.
– Ihmisiä huolettavat inflaatio ja bensan hinta. Inflaation he muistavat kaupassa, ja bensan hinnan he näkevät jatkuvasti.
– Jos ihmiset kokevat, ettei heillä ole merkitystä, he eivät lähde analysoimaan politiikkaa hienosyisesti.