Pääuutiset

Pääkirjoitus:Mitä ihmettä Venäjä oikein touhuaa? Käynnissä on operaatio

Pääkirjoitus:Mitä ihmettä Venäjä oikein touhuaa? Käynnissä on operaatio

”Sodassa Venäjän kanssa.”

”Varjoissa käytävää sotaa.”

”Hybridisodankäyntiä.”

Julkinen keskustelu on jälleen vilkastunut siitä, millä nimellä Venäjän toimia Euroopassa tulisi kutsua. Venäjä on vain kiihdyttänyt erilaisia toimiaan Euroopan maissa. Sen epäillään olevan Virossa tapahtuneen, droonivalmistajaan kohdistuneen tuhopolttoyrityksen takana. Venäjä-kytköstä on pidetty mahdollisena myös esimerkiksi kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneissa kyberiskuissa ja perättömissä pommiuhkauksissa lennoilla.

Europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok) on toistanut Maaseudun Tulevaisuuden mukaan jo aiemmin julki tuomansa näkemyksen, että olemme sodassa Venäjän kanssa. Toveri perustelee näkemystään sillä, että näin Venäjän presidentti Vladimir Putin ajattelee ja on sanonut.

Toverin näkemys on keskustelun ääripäästä, ja voi kysyä, miksi meidän edes tulisi pelata ikään kuin Putinin pelikorteilla tässä asiassa. Mitä hyötyä meille on siitä, että omaksumme Venäjän kehystyksen? Ennemmin tätä ansaa tulisi varoa.

Silti laajemminkin pelkkä hybridivaikuttamisesta puhuminen nähdään tapahtumien vähättelynä. Hybridivaikuttamisesta on puhuttu jo kauan. Sana alkaa tuntua väljähtyneeltä siksi, että Venäjä on vain kiihdyttänyt vahingollisia toimiaan Ukrainaa auttavia Euroopan maita vastaan.

Vihreiden europarlamentaarikko, eduskuntavaaliehdokas Ville Niinistö (vihr) sanoi Ylen Ykkösaamussa tiistaina, että haluaisi käyttää termiä Venäjän hybridisodankäynti. Tämä on Niinistön mielestä eri asia kuin hybridisota. Tietty nyanssiero sanoissa on, mutta niin on tietty saivartelunkin vaara.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myös puhunut hybridisodankäynnistä.

Moni korostaa termiä sabotaasi. Sana on konkreettinen, mutta jättääkö se huomiotta Venäjän eriasteiset toimet? Jos Venäjä on esimerkiksi kansanedustajien kotiin tunkeutumisten taustalla, voiko sitä kutsua sabotaasiksi? Joku muukin termi siis tarvittaisiin.

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok) taas näkee, että kyse on ”varjoissa käytävästä sodasta”. Emme varmaankaan tiedä Venäjän toimista tai yritetyistä toimista kaikkea. Venäjän tarkoitus on toki myös hämärtää omaa vastuutaan eli pysytellä varjoissa.

Tästä huolimatta voi kysyä, ovatko esimerkiksi tuhopolttoyritykset tapahtuneet varsinaisesti missään ”varjoissa”. Ennemminkin asioita tapahtuu silmiemme edessä.

Ongelma on se, ettei hybriditoimia usein voi kuvailla täsmällisesti yhdellä sanalla, kun puhutaan niin monenlaisista eri toimista. EU käyttää virallisesti ilmausta hybridiuhat ja -kampanjat. Niihin kuuluvat niin sabotaasi, kyberhyökkäykset kuin tiedon manipulointikin. Oma ongelmansa on sekin, ettei Venäjän osallisuutta aina voi selvästi osoittaa.

Yksi vaihtoehto on puhua hybridivaikuttamisen sijaan hybridioperaatiosta. Silloin korostuu toimien suunnitelmallisuus.

Asiaa voi lähestyä myös Venäjän oletettujen tavoitteiden kautta. Venäjän voi ajatella yrittävän horjuttaa yhteiskuntaa tai ihmisryhmää. Tavoite lienee myös pelon levittäminen. Ehkä on paikallaan muistella, mitä presidentti Sauli Niinistö ennusti tapahtuvan Suomen Nato-jäsenyyden seurauksena. Syyskuussa 2022 Niinistö kehotti suomalaisia varautumaan ”vähän kaikenlaisiin ilmiöihin ja ilkeyksiinkin”.

Ilkeydet. Siinä kansankielinen vaihtoehto, jota kansanedustaja Jarno Limnell (kok) käytti tiistaina Ykkösaamussa. Limnell myös kuvasi, että Venäjän toimissa puhutaan sabotaasista, väkivallan teoista ”ja ennen kaikkea valtiosponsoroidusta terrorismista”.

Käyttipä mitä kattotermiä tahansa, itse toiminta on vaarassa jäädä epämääräiseksi, jos sitä ei konkreettisesti nimeä. Miksipä emme siis puhuisi kattotermin – olipa se hybridivaikuttaminen, -operaatio tai ilkeydet – ohella itse konkreettisesta asiasta.

Nimetään yksittäinen teko täsmällisesti ja suoraan: sabotaasi, kyberhyökkäys, disinformaatio tai painostus. Tai mitä muita ilkeyksiä Venäjä keksiikään.

Olet saattanut jäädä paitsi