Suomen talous on nyt käännekohdassa, uskoo Suomen Pankki ja ennustaa Suomen talouskasvun vahvistuvan vähitellen lähivuosina.
Kasvua varjostaa kuitenkin Lähi-idän konfliktista johtuva energiakriisi, joka jarruttaa talouden kehitystä ja nopeuttaa inflaatiota erityisesti lyhyellä aikavälillä.
Suomen Pankin tuore ennuste odottaa Suomen Talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Kasvu vauhdittuu ennusteen mukaan 1,2 prosenttiin vuonna 2027 ja 1,4 prosenttiin vuonna 2028.
Vielä maaliskuussa Suomen Pankki ennusti, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi ennustettiin 1,4 prosenttia ja vuoden 2028 kasvuksi 1,5 prosenttia.
Eli Suomen Pankki on nyt aavistuksen nostanut tämän vuoden kasvuennustetta, mutta samalla hienoisesti laskenut lähivuosien kasvuennusteita.
Suomen Pankki arvioi nyt, että talouden elpymistä tukevat viennin ja investointien kasvu sekä yksityisen kulutuksen asteittainen piristyminen.
– Suomen taloudessa on nähtävissä käänne parempaan. Pitkään laahannut yksityinen kulutus on piristynyt alkuvuoden aikana, ja sen lisäksi vienti ja investoinnit kasvavat. Elpyminen on kuitenkin epävarmaa, ja etenkin Lähi-idän konflikti kolhii kasvua, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala tiedotteessa.
Suomen Pankin mukaan talousennusteeseen liittyy epävarmuuksia erityisesti Lähi-idän tilanteen vuoksi. Myös Yhdysvaltain kauppapolitiikka jatkuu epävarmana. Suomen Pankki kuitenkin arvioi, että kasvu voi yllättää myös myönteisesti, jos geopoliittinen tilanne helpottuu nopeasti.
Julkinen talous selvästi alijäämäinen
Suomen Pankin mukaan työmarkkinatilanne on yhä vaikea. Huomattavan suureksi kasvanut työttömyys pienentyy ennusteessa hiljalleen ja työllisyys kohenee suhdanteen parantuessa.
Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkinen velka kasvaa Suomen Pankin ennusteen mukaan lähes 92 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen hieman alle 97 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn katsoo, että ennusteen mukainen voimistuva talouskasvu vuonna 2027 antaa hyvän tilaisuuden toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimia eikä tätä mahdollisuutta kannata hukata.
– Olisikin perusteltua säätää finanssipolitiikan viritystä syksyn budjettiriihessä. Sen sijaan että finanssipolitiikkaa kevennettäisiin, se olisi hyvä mitoittaa neutraaliksi, Rehn sanoo tiedotteessa.
”On myös suomalaisten etu”
Euroopan keskuspankki päätti eilen kokouksessaan nostaa ohjauskorkoa.
Rehnin mukaan koronnostolla pyritään pitämään inflaatio-odotukset vakaasti kahden prosentin tavoitteen tuntumassa ja ennaltaehkäisemään hintapaineiden laajenemista energiasta muihin hintoihin sekä palkkoihin.
– EKP:n neuvosto ei ole jatkossakaan etukäteen sitoutunut mihinkään korkouraan, mutta sen sijaan olemme vahvasti sitoutuneita vakauttamaan inflaation kahden prosentin tavoitteeseemme keskipitkällä aikavälillä. Päätökset teemme kokous kokoukselta aina tuoreimpiin tietoihin nojaten, sanoo Rehn.
Koska suomalaisten asunto- ja yrityslainat ovat valtaosin vaihtuvakorkoisia, muutokset markkinakoroissa näkyvät meillä nopeasti korkomenoissa. Markkinakorot ovat ennakoineet eilistä EKP:n koronnostoa ja nousseet viime kuukausien aikana.
– Eilinen koronnosto on näkynyt markkinakorkojen ennakoivana nousuna jo kevään mittaan, eikä muutos suomalaisten lainakorkoihin siten tule äkillisesti. Korkoja nostettiin, jotta hintavakaus euroalueella säilyy, mikä on myös suomalaisten etu, Rehn sanoo.
