Ukrainan tiedustelun mukaan Vladimir Putin on ohjeistanut sotilasjohtoaan luopumaan sodankäynnin säännöistä, mikä on johtanut siviilikohteisiin kohdistuvien iskujen jyrkkään lisääntymiseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi torstaina brittilehti Financial Timesille, että Venäjä pyrkii siviili-infrastruktuurin pommittamisella saamaan edun takaisin hyökkäyssodassaan.
Varsinkin Venäjän uudet suihkumoottorilla varustetut droonit ovat viime viikkoina kylväneet tuhoa ukrainalaiskaupungeissa.
Zelenskyin mukaan syyskuun lopussa suihkudrooneista saatiin torjuttua enää vain 57 prosenttia, kun vanhoista potkurimalleista pudotettiin valtaosa.
Samaan aikaan yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW arvioi Kremlin pyrkivän ilmaiskuilla voittamaan sodan ennen kevättä 2027.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö näkee ilmasodan kytkeytyvän suoraan rintamalinjojen tilanteeseen.
– Maarintaman pysähtyminen on tässä avainasia. Sodassa on ollut jo vuosia selkeä vuodenaikasykli: heti kun kelirikko keväällä päättyy, yritetään maarintamalla eteenpäin. Syksyn kelirikkoajan alkaessa keskitytään taas ilmakampanjaan, koska maasodankäynti muuttuu liian vaikeaksi.
Sää suosii hyökkääjää
Käihkön mukaan ilmasodankäynnin logiikka suosii aina hyökkääjää. Maasodassa puolustaminen on helpompaa, mutta ilmasodassa puolustajan pitäisi pystyä suojelemaan kaikkea kaikkialla.
Lisäksi talvi tekee ilmahyökkäyksistä puolustajan kannalta tuhoisampia.
– Pilvisellä säällä drooneja ja muita maaleja on paljon vaikeampi ampua alas, kun näk�ö- ja sensorihavainnointi vaikeutuu, sanoo Käihkö.
Lämpötilan laskiessa iskujen vaikutus siviiliväestön elämään on myös suurempi.
– Keskusteluissani ukrainalaisten kanssa moni muistelee viime talvea ja sanoo, että oli ihan hirveätä. Ja he ymmärtävät, että tämä talvi voi olla vieläkin pahempi.
– Tämä on ihan uusi asia, että niin moni kiovalainen miettii lähtemistä. En ole tällaista aikaisemmin kuullut.
Käihkön mukaan tilanne johtuu siitä, että Venäjän aseet ovat parantuneet ja se pystyy nyt toteuttamaan hyökkäyksiä myös päiväsaikaan. Samalla Ukrainan ilmapuolustuksen kyky torjua iskuja on heikentynyt.
– Ukrainan huoli kumpuaa Venäjän tuotantoluvuista. Aseita on valmistettu selvästi enemmän kuin ammuttu, ja pelkona on, että Venäjä säästelee etenkin ballistisia ohjuksiaan talven pakkasiin.
Käihkö nostaa esiin Venäjän aiemmin tällä viikolla tekemän iskun Ukrainan tiedeakatemiaa ja muita siviilikohteita vastaan.
– Tässä on eskalaatiospiraali käynnissä. Kumpikin yrittää hakea ratkaisua ilmasta hyökkäämällä vastustajan taloutta ja infrastruktuuria vastaan, Venäjä yhä enemmän myös siviilikohteita vastaan.
Ilmasodankäynnin koelaboratorio
Käihkön mukaan Euroopan tulisi varautua siihen mahdollisuuteen, että Ukrainan suurkaupungeissa voi olla talvella käsillä humanitaarinen katastrofi.
– Me emme voi poissulkea sitä vaihtoehtoa, että Kiovan kokoinen suurkaupunki tulee elinkelvottomaksi.
– Jos ei ole sähköä eikä vettä, kaupungit eivät toimi eivätkä ihmiset pysty elämään siellä. Meillä ei ole tällaista tilannetta missään koskaan nähty. Tämä on ilmasodankäynnin teorioiden koelaboratorio, mikä on tietysti kauheaa.
Käihkön mukaan länsimaisten komponenttien valuminen Venäjän aseteollisuuteen pitäisi pystyä estämään paremmin.
– On aika paradoksaalinen tilanne, että tuemme Ukrainaa ja samaan aikaan meidän teollisuutemme tuotteet mahdollistavat ilmahyökkäyksiä ukrainalaisia siviilejä vastaan.
Myös presidentti Zelenskyi on peräänkuuluttanut, että sanktioiden kiertämisen estämiseksi on tehtävä enemmän.
Samaan aikaan kun Venäjä eskaloi sotaa siviilipommituksilla, länsi yhä jarruttelee raskaamman aseavun luovuttamista.
Lisäksi FT:n mukaan tällä hetkellä puolet Ukrainan F-16-hävittäjistä seisoo Euroopassa huollossa.
Satamat tukossa
Käihkön mukaan julkisesta keskustelusta uhkaa aika ajoin unohtua sodan laajempi talousulottuvuus.
Venäjä on kohdistanut iskuja Ukrainan merivientiin ja kauppalaivastoon, mikä on rampauttanut maan viljanviennin lisäksi myös terästeollisuuden.
– Venäjän iskuilla kauppalaivoihin on globaaleja vaikutuksia ruoan hintaan, sillä sekä Ukraina että Venäjä ovat maailman suurimpia viljanviejiä. Tilannetta pahentavat maailmankaupan laajemmat häiriöt.
– Nyt tilanne voi kroonistuttuaan olla entistä pahempi, koska viljanviennin ohella myös lannoitteiden vienti on häiriintynyt Hormuzinsalmen takia. Se voi heijastua ensi vuonna ruokapulaan ja nostaa entisestään hintoja.
Käihkö sanoo mahdollisen ruokakriisin iskevän rajuimmin kaikista haavoittuvimpiin maihin.
– Suomessa tilanne ei välttämättä näy valtaosan arkielämässä kovinkaan merkittävästi, mutta esimerkiksi Egyptissä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se tuntuu raskaasti.
