Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtajana keväällä aloittanut ex-kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) suhtautuu kriittisesti hallituksen valmistelemaan yrittäjien eläkeuudistukseen. Hän katsoo, että uudistuksessa otetaan askelia oikeaan suuntaan, mutta hanke jää puolitiehen.
– Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että YEL-järjestelmää pitää uudistaa. Aika laajasti on nähty, että ei se nyt vielä tälläkään uudistuksella ihan valmiiksi tule, Sirén sanoo Iltalehden haastattelussa.
Sirén pitää hyvänä sitä, että viimein yrittäjien eläkemaksuissa ollaan siirtymässä kohti yrittäjien yritystoiminnasta saamiin todellisiin tuloihin perustuvaa järjestelmää. Siitä huolimatta uudistus jää monella tapaa vajaaksi.
Ensimmäisenä Sirén nostaa esiin tulotietojen reaaliaikaisuuden. Tiedot eivät tule ajantasaisesti tulorekisteristä, vaan perustuvat viimeisimpään vahvistettuun verotuspäätökseen. Tällöin tiedot voivat olla jopa kaksi vuotta vanhoja. Se on Sirénin mielestä yrittämisessä pitkä aika.
Valtion maksutaakka paisuu
Suurempi ongelma Sirénin näkökulmasta on se, että valtiontalouden kannalta uudistus menee jopa väärään suuntaan. Uudistus nimittäin kasvattaa valtion maksutaakkaa yrittäjien eläkkeiden rahoittamisessa ensi vaalikaudella yli 100 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna valtion budjetista on varattu yrittäjien eläkkeiden rahoittamiseen lähes 600 miljoonaa euroa.
– Tämä ei ole huolestuttavaa vain valtion taloudellisen tilanteen näkökulmasta, vaan myös siksi, että oikeasti ainoa pitkän tähtäimen kestävä ratkaisu YEL-järjestelmään on rahastointi, Sirén sanoo.
– Jos valtion maksuosuutta kasvatetaan ja vieläpä näin merkittävästi, niin rahastoinnin aloittaminen siirtyy vain eteenpäin.
Aikanaan työeläkejärjestelmän puolella rahastointi toteutettiin onnistuneesti ja sen myötä eläkemaksujen nousupaineita saatiin hillittyä. Rahastoinnin aloittaminen olisi kuitenkin kallis projekti. Vuonna 2022 Iltalehti kertoi, että valtiovarainministeriön laskelman mukaan aloittaminen maksaisi yhdeksän miljardia euroa.
Sirén muistuttaa, että rahastoinnista valmistellaan parhaillaan selvitystä. Sirén katsoo asiaa niin, että olisi lyhytnäköistä olla aloittamatta rahastointia tavalla tai toisella.
– YELin osalta pitäisi löytyä sitä samaa näkemyksellisyyttä kuin aikanaan työeläkejärjestelmän kohdalla: millä tavalla me pitkällä aikavälillä varmistamme, että yrittäjien työeläketurva on tulevaisuudessa kestävällä ja vankalla pohjalla, Sirén sanoo.
Palautetta entisille kollegoille
Yhtenä osana YEL-järjestelmän rahoituksen ongelmaa on ollut se, että iso osa yrittäjistä on alivakuuttanut itsensä. Näin maksuja jää kertymättä ja toisaalta heidän eläkkeensä jäävät pieniksi.
Vielä alkuvuodesta Sirén istui kokoomuksen eduskuntaryhmässä kansanedustajana. Hänen oman puolueensa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen oli vetovastuussa nyt lausuntokierroksella olevasta yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta. Ulospäin on näyttänyt siltä, että poliitikot eivät ole uskaltaneet toteuttaa mallia, jossa yrittäjien eläkemaksut pohjautuisivat todellisiin yritystoiminnan tuloihin.
Onko tässä poliitikoilla peiliin katsomisen paikka, että ei ole haluttu tehdä selkeää ja reilua mallia, joka olisi hillinnyt valtionosuuden kasvun?
– Mielestäni tämä on ilman muuta poliittinen kysymys. Nyt hallituspuolueiden on poliittisesti linjattava, kun YELiä ollaan uudistamassa, että ovatko nämä niitä askeleita, jotka halutaan ottaa, Sirén sanoo.
Kun olet ollut siellä politiikassa mukana, niin mikä niissä yrittäjissä pelottaa?
– Se, minkä takia yrittäjiä halutaan kuulla tarkalla korvalla lähtee siitä, että Suomessa ei ole ollut kasvua ja meillä on haasteita työllisyyden kanssa. Yrittäjät ovat siinä aivan keskeisessä asemassa, että saadaan tähän maahan kasvua ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, Sirén sanoo.
Hän katsoo poliitikkojen olevan sinällään oikealla asialla kuunnellessaan yrittäjien ääntä. Osa poliitikoista tuntuu Sirénin mukaan kuitenkin katsovan YEL-uudistusta ”jonkinlaisena yritystukena”. Hän huomauttaa, että myös yrittäjien kesken on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten järjestelmää pitäisi kehittää.
– Osalle nykyinen YEL-järjestelmä toimii hyvin ja osa kokee sen tosi epäreiluksi.
Sirénin mukaan Telan tehtävänä on muistuttaa yrittäjiä siitä, että eläkemaksut eivät ole ”kankkulan kaivoon” katoava vero vaan nimenomaan tärkeä osa heidän tulevaisuudenturvaansa ja sosiaalivakuuttamistaan.
Hän korostaa haastattelussa moneen kertaan, että järjestelmän pitää olla yrittäjän kannalta reilu ja selkeä, mutta myös julkisen talouden kannalta kestävä. Se on hankala yhtälö ratkaistavaksi.
Oma laskelma
Sirén paljastaa, että Telassa on valmisteltu omaa laskelmaa vaihtoehtoiseksi YEL-uudistukseksi. Se osoittaa, että uudistus olisi tehtävissä valtion näkökulmasta kustannusneutraalisti.
Oleellinen ero hallituksen esitykseen on siinä, että Telan mallissa YEL-vakuuttamisen alarajaa laskettaisiin 3 000 euroon, jolloin yhä suurempi osa yrittäjistä, jopa 35 000 henkilöä, joutuisi ottamaan eläkevakuutuksen. Hallituksen esityksessä alaraja säilyy noin 9 400 eurossa.
Lisäksi Telan mallissa verotettavien ansioiden osuus eläkemaksun määräytymisessä nousisi vuoteen 2033 mennessä sataan prosenttiin. Hallituksen esityksessä tyydytään Sirénin mielestä sekavaan kahden erilaisen laskentatavan malliin. Yrittäjät saavat valita perustuuko eläkevakuutus nykyiseen malliin vai todellisiin veronalaisiin ansiotuloihin.
Telan mallissa yrittäjien eläkemaksut määräytyisivät siirtymäajan jälkeen verotettavien ansiotulojen mukaan.
Eläketurvakeskus on laskenut vielä hieman vaiheessa olevan Telan mallin vaikutukset. Sen perusteella YEL-maksuista kertyvä potti olisi nykyisin vakuutettujen yrittäjien osalta vuonna 2033 1,7 miljardia euroa. Summa on yli 300 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen ajamassa mallissa.
Valtion rahaa siis säästyisi satoja miljoonia euroja. Tästä päästään Telan mallin todelliseen pihviin eli jo aiemmin mainittuun rahastointiin. Telan ajatuksena on, että heidän mallillaan säästynyt valtion raha ohjattaisiin YEL-rahastoinnin käynnistämiseen.
Muutokset kuulostavat suurilta, mutta Telassa ollaan luottavaisia siihen, että malli on mahdollista toteuttaa nyt lausuntokierroksella olevaa esitystä muokkaamalla. Sen sijaan rahastoinnin aloittaminen edellyttäisi erillistä valmistelua, joka hallituksen tulisi käynnistää.
Sirén suhtautuu Telan kehittämään malliin toiveikkaasti ja uskoo, että lausuntokierroksella esitetyn palautteen perusteella lakiesitykseen voisi tulla vielä muutoksia. Hän huomauttaa, että myös ministeri on tässä välissä vaihtunut vanhempainvapaalle siirtyneestä Grahn-Laasosesta kokoomuksen Karoliina Partaseen.
Partanen korosti esitystä lausuntokierrokselle lähettäessään pitävänsä tärkeänä mahdollisimman laaja palautetta. Hallituksen esitys on valmisteltu kiireellisellä aikataululla.
