Yrityspetosten määrä on kasvanut selvästi, kertoo kansainvälinen luottovakuutusyhtiö Atradius. Käytännössä puhutaan siis tapauksista, joissa yritysten välisessä kaupassa toinen osapuoli osoittautuu huijariksi. Usein kyse on siitä, että tilataan tavaraa, mutta laskut jätetään tarkoituksella maksamatta.
Yhtiön Suomen maajohtajan Juhani Laitalan mukaan mahdollisia petoksen yrityksiä on kuukausittain myös Suomessa, mutta 90 prosenttia niistä pystytään torjumaan yritystietoja tutkimalla. Useimmiten huijaus tyssää jo automaattivalvontaan.
Kansainvälisesti tarkasteltuna viime vuosina on tapahtunut useita onnistuneita petoksia vuosittain. Aiemmin tapauksia kantautui Laitalan korviin ehkä yksi kolmessa vuodessa.
Laitala epäilee, että tekoälyn kehitys on edesauttanut petosten yleistymistä. Isompi ilmiö on hänen mukaansa kuitenkin se, että petosten rakentaminen on muuttunut merkittävästi ammattimaisemmaksi. Taustalla lienee järjestäytynyttä rikollisuutta.
Hän kertoo esimerkin pohjoismaalaisesta tavarantoimittajasta, johon kiinnostunut asiakasyhtiö Aasiasta otti yhteyttä. Asiakas pyysi tavarantoimittajaa vierailemaan toimistollaan. Yrityksen verkkosivut olivat täydelliset ja yhteydenotto uskottava. Vierailulla esitelty toimisto oli normaali, ja siellä oli kymmeniä ihmisiä töissä.
Asiakassuhde rakentui. Yhtiö tilasi – ja myös maksoi – pieniä eriä tavaraa. Melko nopeasti maksut jäivät kuitenkin rästiin.
Velka ehti kasvaa satoihin tuhansiin, eikä asiakkaasta kuulunut enää mitään. Laitalan mukaan koko ostajayritys nettisivuineen, finanssitietoineen ja toimistotyöntekijöineen oli rakennettu kulissiksi huijausta varten.
– Ainakaan maallikko ei olisi mitenkään pystynyt löytämään kuviosta virhettä, joka soittaisi hälytyskelloja, hän sanoo.
Huijari suosii nopeasti myyvää tavaraa
Petoksissa on useampia tekotapoja.
Usein huijari hankkii itselleen yrityksen, joka on ollut jonkin aikaa hiljaiselossa ja varustaa sen uskottavalla tilinpäätöksellä, joka on usein väärennetty. Sen turvin huijari tilaa lyhyessä ajassa tavaraa mahdollisimman monelta toimittajalta ja katoaa ennen laskujen erääntymistä.
Huijari voi myös esiintyä aidon, vakavaraisen yrityksen nimissä ja tehdä tilauksia. Toimitukset huijari ohjaa väärään osoitteeseen tai noutaa tavarat itse. Myyjä huomaa vasta perinnässä, ettei alkuperäinen, aito yritys, jonka identiteetti varastettiin, tiennyt koko ”tilauksesta” mitään.
Atradiuksen mukaan petosten kohteena ovat erityisesti yritykset, jotka myyvät helposti eteenpäin meneviä tuotteita, kuten elintarvikkeita, rakennusmateriaaleja, elektroniikkaa tai paperia. Moni petostyyppi ei kuitenkaan katso toimialaa, vaan voi osua mihin tahansa yritysten välistä kauppaa harjoittavaan yhtiöön.
Fakta
Vinkit yrityksille petoksilta suojautumiseen
1. Tarkista taustatiedot huolellisesti
Tarkista viralliset talous- ja luottotiedot, mutta varo identiteettivarkauksia ja väärennöksiä.
Selvitä maksuhistoria. Sen puuttuminen on merkittävä hälytysmerkki.
Varmista nettisivujen ja yhteystietojen toimivuus, mutta muista kulissien mahdollisuus.
2. Varmista identiteetti ja muutokset
Vahvista uudet yhteystiedot, osoitteenmuutokset tai tilinumerot aina yrityksen virallisten, varmistettujen kanavien kautta.
Ole erityisen tarkkana, jos yritys ilmoittaa muuttuneesta osoitteesta tai tilinumerosta.
3. Tunnista huijareiden taktiikat
Luottamuksen rakentaminen. Pieniä, maksettuja eriä jopa vuoden ajan ennen suurta huijausta.
Hajautetut ostot. Useita pienehköjä tilauksia monelta eri toimittajalta samanaikaisesti.
Väärennetyt asiakirjat. Lähetetyt taloustiedot eivät välttämättä täsmää rekistereihin.
Kulissit. Pahimmillaan jopa fyysisiä feikkitoimistoja uskottavuuden luomiseksi.
4. Ole varovainen tiettyjen tuotteiden kohdalla
Ole valppaana, jos kaupankäynnin kohteena on tuotteita, jotka on helppo myydä eteenpäin ja joita on vaikea jäljittää. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikkeet, puutavara ja paperituotteet.
5. Käytä asiantuntija-apua
Hyödynnä yritystietoa tarjoavien toimijoiden, kuten luottovakuutusyhtiöiden, kansainvälisiä verkostoja ja tietokantoja yritysten todellisen olemassaolon ja maksukyvyn varmistamiseen.
Lähde: Atradius, Juhani Laitala
