Ukraina on kevään ja kesän mittaan kyennyt iskemään syvälle Venäjälle ja Venäjän miehittämien alueiden huoltolinjoihin.
Juttu tiivistettynä
Ukraina on viime kuukausina ottanut aloitteen droonisodankäynnissä. Ukrainan iskut jalostamoihin ovat aiheuttaneet polttoainepulaa eri puolilla Venäjää, ja Venäjän miehistyshallinto joutui julistamaan hätätilan Krimin niemimaalla.
Ukraina on ottanut kohteeksi myös Krimille kulkevat alukset Asovanmerellä. Venäjän ilmatorjunta ei näyttänyt kykenevän estämään iskuja edes pääkaupunkiseudulla, kun Ukraina iski kesäkuussa öljynjalostamoon Moskovassa.
Mihin Ukrainan etumatka droonisodankäynnissä perustuu ja voiko Venäjä vielä kuroa etumatkan umpeen? Mitkä ovat maiden droonituotannon vahvuudet ja heikkoudet? Mihin suuntaan droonikehitys on menossa?
Näitä kysymyksiä tarkastelemme tässä artikkelissa.
Ukrainan iskut ovat aiheuttaneet polttoainepulaa jopa Venäjän pääkaupunkiseudulla:
Missä Ukraina johtaa?
Pitkän matkan drooni-iskujen lisäksi Ukraina on lisännyt keskimatkan drooni-iskuja Venäjän huoltolinjoihin 50–200 kilometrin etäisyydelle eturintamasta.
Ukrainaa ovat osin avittaneet tietyt ulkoiset tekijät. Alkuvuonna Elon Musk katkaisi Starlink-satelliittiyhteydet venäläisiltä. Lisäksi Ukraina on saanut yhdysvaltalaisia Hornet-drooneja, jotka ovat auttaneet juuri keskimatkan iskuissa.
Ilmaiskuissa on tapahtunut tänä vuonna käänne. Maaliskuussa Ukraina laukaisi kohti Venäjää enemmän drooneja kuin Venäjä kohti Ukrainaa, 7 551 vastaan 6 462. Huhtikuussa Ukraina laukoi drooneja noin 2 000 enemmän kuin Venäjä, toukokuussa noin 700 enemmän.
Sotaa käyvien maiden julkistamiin tietoihin kannattaa suhtautua varauksella. Venäjän ja Ukrainan kertomat luvut niiden torjumista drooneista antavat viitettä drooni-iskujen määrän kehityksestä:
18. kesäkuuta Ukraina rikkoi oman ennätyksensä ja iski Venäjälle lähes tuhannella droonilla, ohjuksella ja liitopommilla.
Ukraina pärjää myös laadussa.
– Ukrainassa valmistetaan tällä hetkellä maailman parhaita drooneja sekä taistelukyvyn että tuotannon skaalattavuuden kannalta, Yhdysvaltain Drone Dominance -ohjelman päällikkö Travis Metz kehui ukrainalaisia maaliskuussa.
Ukrainalainen teknologiayhtiö DroneUA on sovittanyt yhteen erilaisten miehittämättömien järjestelmien ja robotiikan dataratkaisuja vuodesta 2013 lähtien. Sen perustaja Valeri Jakovenko pitää ukrainalaisten erityisenä vahvuutena luovuutta ja kykyä muuttaa nopeasti taktiikkaa, kun taistelukentän tarpeet muuttuvat.
Myös droonituotannossa Ukraina on Jakovenkon mukaan vahvoilla, koska tuotanto perustuu vapaisiin markkinoihin ja keskenään kilpaileviin yksityisiin yrityksiin.
– Venäjällä tuotanto on paljon keskittyneempää, oligarkkivetoisempaa ja korruptoituneempaa, mikä hidastaa kehitystä ja nostaa tuotteiden hintoja, Jakovenko sanoo.
Valeri Jakovenkon mukaan Ukrainan valtio reagoi droonialan kehitykseen varsin joustavasti:
Missä Venäjä johtaa?
Venäjän asevoimia pidetään tiukan keskusjohtoisena ja jäykkänä organisaatiota. Siitä huolimatta se on kyennyt sopeutumaan droonisodankäyntiin, sanoo vanhempi tutkija Kateryna Bondar yhdysvaltalaisesta CSIS-ajatushautomosta. Hän on tutkinut Venäjän droonikehitystä.
Bondar sanoo, että Venäjälläkin on omaa ruohonjuuritason droonikehittelyä, ja armeija hyödyntää droonikehityksessä siviilipuolen innovaatioita.
– Keskitetty järjestelmä ei ehkä salli niin paljon kilpailua ja innovaatioita kuin Ukrainassa, mutta se helpottaa skaalaamaan innovaatiot hyvin nopeasti halki asevoimien, Kateryna Bondar kertoo.
Näin Kateryna Bondar kuvaa Venäjän toimintamallia:
Missä osapuolet ovat tasoissa?
DroneUA:n Jakovenkon mukaan Ukraina näyttää nyt suuntaa droonien kehityksessä.
– Poikkeuksia ovat elektroninen sodankäynti ja valokuituyhteydellä toimivat droonit.
Vastapuoli voi häiritä droonin ja sen ohjaajan radioyhteyttä elektronisesti. Häirinnän väistämiseksi kehitettiin valokuitudroonit: ohjaus ja videokuva kulkevat ohuen valokuitukaapelin kautta droonin ja operaattorin välillä. Silloin droonia on vaikea häiritä.
Jakovenko sanoo, että tasapeli valokuitudrooneissa johtuu siitä, että sekä Ukraina että Venäjä nojaavat komponenttien toimituksessa samoihin alueisiin, ennen kaikkea Kaakkois-Aasiaan.
Droonit väijyvät jatkuvasti sodan etulinjassa:
Mitkä ovat haavoittuvuudet?
Venäjä kokoaa drooninsa pääosin itse, joten yhä syvemmälle Venäjälle iskuja tekevä Ukraina voi hyökätä sen tuotantolaitoksiin. Ukraina taas tuo drooneja myös Nato-maista, jonne Venäjä ei tee ilmaiskuja.
Molemmat osapuolet tarvitsevat droonituotantoonsa ulkomaisia komponentteja. Venäjällä niiden hankkimista hankaloittavat länsimaiset talouspakotteet, kun taas Ukrainaan kohdistuvat Kiinan vientikielto ja vientikontrollit. Maat ovat kuitenkin tähän asti onnistuneet hankkimaan tarvitsemansa osat.
Pakotteet eivät täysin pidä. Alasammuttujen venäläisten droonien tekoälyyn tarvittavista komponenteista yli puolet on peräisin Yhdysvalloista.
Mitä tulevaisuudessa on odotettavissa?
Ukrainan puolustusministeri Myhailo Fedorov arvioi kesäkuussa, että Ukrainalla on kuuden kuukauden ajan yliote taistelukentällä.
Samoilla linjoilla on Ylen haastattelema Maksym Vasyltšenko, joka johtaa maadrooneja valmistavaa Tencore-yritystä. Vasyltšenkon mukaan Venäjä oppii nopeasti ja sillä on enemmän resursseja, joten etumatka ei ole pysyvä tai itsestäänselvä.
Hän ennustaa maa- ja muiden droonien laajempaa autonomista käyttöä tulevaisuudessa.
Näin Vasyltšenko arvioi kehityksen suuntaa:
CSIS-ajatushautomon Bondarin mielestä täysin autonomisista drooneista ei voi vielä puhua. Jotkin tekoälyn mahdollistamat toiminnot ovat jo yleisesti käytössä lähes kaikissa drooneissa. Esimerkki tästä on automaattinen maalintunnistus, jossa tekoäly auttaa tunnistamaan videostriimissä näkyviä kohteita ja lukittamaan droonin maaliin.
Tekoälyn avulla itse maaliin ohjautuva drooni ei ole haavoittuvainen elektroniselle häirinnälle tai valokuitukaapelin katkeamiselle.
Venäjä ei arastele siviiliuhreja, joten se on voinut testata tekoälyllä toimivia drooneja sodsssa Ukrainaa vapaammin.
Bondar varoittaa, että yksin drooniteknologiasta ei kannata odottaa sodan ratkaisua.
– Ei ole yhtä hopealuotia. Yksi yksittäinen teknologia ei ratkaise konfliktia ja salli yhden puolen voittaa.
