– Krim on sekä strategisesti että symbolisesti äärettömän tärkeä Venäjälle. Sieltähän kaikki oikeastaan alkoi, ja tämä silta rakennettiin myös eräänlaiseksi symboliksi, sanoo kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok) Iltalehdelle.
Jäntti toimii eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana yhdessä Oras Tynkkysen (vihr) kanssa ja on taustaltaan upseeri. Puolustussotaa käyvä Ukraina tarjosi muulle Euroopalle maanantaina myönteisen uutisen, kun Venäjän rakentama Kertšinsalmen silta romahti iskun seurauksena osittain.
Ainakin noin 200 metriä autosiltaa on matalana, mutta rautatiesillan kohtalosta ei ole vielä varmistettua tietoa. Rautatie on Venäjälle myös sotilaallisesti hyvin tärkeä liikenneväylä. Symbolista arvoa kuvaa se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi itse sillan yli sen avajaisseremoniassa 2019.
Iltalehti kysyi Jäntiltä, onko sillan romahduttaminen jopa koko sodan suurin symbolinen voitto Ukrainalle. Se tapahtui vain päiviä ennen kuin Putin saa kohdata kahden suurvallan, Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit kolmikantaisessa kokouksessa torstaina.
– Tällä voi olla todella iso merkitys. Vertaisin sitä Moskvan upotukseen symbolisesti, mutta myös sotilaallisesti, Jäntti arvioi.
Moskva oli Venäjän Mustanmeren-laivaston lippulaiva, jonka Ukraina upotti huhtikuussa 2022. Venäjän merivoimat kärsi uppoamisessa suurimman yksittäisen tappionsa sitten toisen maailmansodan.
Jäntti nostaa verrokiksi Ukrainan ison Vivaldi-vastahyökkäyksen, minkä jälkeen rintamalinja on kuitenkin yhä liikkunut. Hostomelin lentokentän puolustustaistelu aivan sodan alussa oli Ukrainalle kriittinen, ja sen arvoa on Jäntin mielestä vaikeaa ylittää.
– Kyllä minä tämän laittaisin Moskvan edelle. Varsinkin, jos romahduttamisella on pitkäaikainen vaikutus, eli Venäjä ei pääse korjaamaan siltaa ja raideyhteys saadaan katkaistua.
Nöyryytys ennen isoa tapahtumaa
Jäntin mielestä Ukrainan isku voi olla viimeisiä nauloja Venäjän arkkuun, mitä tulee maan haaveisiin tehdä Krimistä ”Mustanmeren helmi”, jonkinlainen venäläisten lomaparatiisi.
Putinin vallan symboli vajosi osittain mereen samalla viikolla, kun hänen on määrä päästä paistattelemaan maailman huomion kohteena Xi Jinpingin ja Donald Trumpin rinnalla. Jäntti ei usko, että ajallinen yhteys on sattumaa.
– Kun tiedetään, kuinka tärkeitä kaikki symboliset teot ovat erityisesti Putinille, tässä on varmasti haettu sitä. Voidaan pyrkiä myös siihen, että neuvotteluissa Yhdysvallat ei astuisi siihen harhaan, että Ukraina olisi häviämässä sotaa tai Venäjä olisi jollain tavalla dominoimassa.
Jäntti arvioi iskun nimenomaan viestiksi Trumpille ja amerikkalaisille, että Venäjän valheisiin ei kannata uskoa. Toisaalta kansanedustaja pohtii, kuinka kyvykkäällä ryhmällä Yhdysvallat osallistuu tapaamiseen.
Putinin tavoite on kaikin tavoin välttää julkisen keskustelun yltymistä siltaiskusta, Jäntti uskoo. Venäjä halunnee päinvastoin vaieta iskusta Xi-Trump-kokouksessa.
Saako Putin edes tietoa?
Yksi keskeisistä kysymyksistä on, miten Venäjä reagoi sotilaallisesti Kertšinsalmen siltaiskuun. Jäntti arvelee, ettei Venäjä tee merkittävää kostoiskua, vaan tyytyy terroripommituksiin ja siviilikohteiden tuhoamiseen. Puhdas sotilaallinen menestys on jäänyt vähemmälle.
Jäntin mukaan Putin näyttää vältelleen iskuja Kiovan hallintokortteleihin ja Ukrainan parlamenttiin Verh’ovna Radaan. Reilu vuosi sitten valtioneuvoston talo Kiovassa syttyi tuleen Venäjän iskujen seurauksena. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Jäntti ei usko edes tämänkaltaisiin yksittäisiin kiusantekoihin, koska Venäjä pelkää, että Ukrainalla on kyky iskeä Kremliin.
Kansanedustaja arvelee, että Putin ei edes saa oikeaa tietoa Kertšinsalmen sillan tilasta.
– Välillä tuntuu, että Putin on yksi vähiten perillä olevista hahmoista Venäjällä, vaikka hänellä olisi ehkä paras koneisto [tiedonhankintaan]. Mutta kun tietoa ei uskalleta tuoda todellisessa muodossa, hänellä ei välttämättä ole edes kokonaiskuvaa. Kansalla voi olla, ainakin niillä, jotka suurkaupungeissa seuraavat muutakin kuin Venäjän televisiota.
Tietoa voi tulla esimerkiksi Telegramin, sotabloggareiden ja muun sosiaalisen median kautta.
”Me olemme siellä jonossa”
Jäntti ja muu Ukraina-ystävyysseura ovat pitkään pitäneet esillä tarvetta jatkaa Ukrainan tukemista. Suomalaisten tukimyönteisyys on ollut hieman hiipumassa, vaikka onkin vahvaa. Ukrainan yhteiskunnan korruptoituneisuus vaivaa Suomessa. Jäntti arvioi, että siltaisku voi lisätä suomalaisten innostusta.
– Jos Venäjä pystyisi maalaamaan sodan itselleen voitollisena, tiedetään, että autoritäärisen, imperialistisen maan tavoitteet eivät jää siihen. Se on vain alkuruokaa. Me olemme siellä jonossa kuitenkin, Jäntti sanoo Suomeen viitaten.
– Uhka suuntautuu sitä suuremmin muihin rajavaltioihin, mitä isommin Venäjän johto näkee ”sotilasoperaation” menestyksenä.
Jäntti on luottamustoimensa vuoksi asioinut paljon ukrainalaisten kanssa. Hän sanoo, että siltaiskun kaltaiset tempaukset ovat kuin nollasummapeliä: romahdus näyttäytyy suurena symbolisena tappiona Venäjälle ja yhtä suurena voittona Ukrainalle.