Suomi on Pohjois-Atlantin puolustusliitossa kokoaan suurempi jäsen, sanoo Suomen pysyvä edustaja Natossa, suurlähettiläs Piritta Asunmaa Iltalehdelle.
– Meillä on merkittäviä sotilaallisia suorituskykyjä, ja tässä mielessä olemme varmasti isompi kuin vain viiden ja puolen miljoonan kansalaisen maa.
Suomen rooli Natossa nousi esille myös tällä viikolla, kun Iltalehti uutisoi Suomen Yhdysvalloilta saamasta kutsusta epäviralliseen ”kyvykkäiden Nato-maiden” ryhmään. Kutsu häivytti epäilykset siitä, mille tasolle Suomi sijoittuu aiemmin uutisoidussa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon Nato-liittolaisten listassa.
Iltalehti haastatteli Asunmaata ennen kuin tieto Yhdysvaltojen kutsusta oli tullut julkisuuteen, mutta hän arvioi jo tuolloin Suomen olevan allianssin voimakkaimman jäsenen suosiossa.
– Yhdysvallat on perinteisesti arvostanut Suomea maana, joka on aina panostanut omaan turvallisuuteensa ja puolustukseensa.
Syyksi suurlähettiläs listaa muun muassa Suomen sitoutumisen viime vuoden Nato-huippukokouksessa sovittuihin puolustusmenotavoitteisiin sekä strategisen sijainnin puolustusliiton itäisellä sivustalla.
– Puolet Naton Venäjän-vastaista rajaa on Suomen ja Venäjän välistä rajaa. Lisäksi olemme maa, jolla on uskottava puolustus.
Asunmaa muistuttaa kuitenkin, että Suomellakin on vielä opittavaa Natossa, missä se on ollut jäsenenä vasta verrattain lyhyen ajan. Pitkään lännen ja idän välillä tasapainoilleen Suomen onkin suurlähettilään mukaan nyt opittava liittolaismaan ajattelutapa.
– Eli emme ole Natossa vain ja ainoastaan turvaamassa omaa turvallisuuttamme, vaan meidän on myös tärkeä vaikuttaa Naton yhtenäisyyteen, koska kaikki päätökset tehdään yhtenäisesti.
Suomen edustaja
Asunmaa on toiminut Suomen pysyvänä edustajana Natossa pian kolmen vuoden ajan. Hän ryhtyi tehtävään siis vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Suomi virallisesti liittyi puolustusliittoon huhtikuussa 2023.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Asunmaa toimi muun muassa ulkoministeriössä Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä, Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa sekä Suomen Nato-edustuston varapäällikkönä ja päällikkönä.
Nato-jäsenyys on suomalaisille vielä verrattain tuore asia. Voitteko avata hieman omaa roolianne ja sitä, mitä konkreettisesti teette?
– Nato on kansainvälinen poliittissotilaallinen järjestö, jossa korkeinta päätösvaltaa käyttää Naton neuvosto. Tämä neuvosto kokoontuu useamman kerran viikossa suurlähettilästasolla, ja toimin siinä Suomen pysyvänä edustajana.
– Eli siis minä olen se, joka Suomen viestiä ja Suomen asiaa ajaa viikoittain Naton neuvostossa, Asunmaa vastaa.
Asunmaan luotsaama edustusto edustaa Suomea myös Naton erilaisissa siviili- ja sotilaskomiteoissa. Hän ja muut edustuston työntekijät vastaavat siis siitä, että Suomen ääni kuuluu ja näkemyksemme tulevat huomioiduiksi Naton päätöksenteossa.
– Selvää on, ettemme tee tätä yksin, vaan erityisesti samanmielisten maiden kanssa. Minun työhöni kuuluu siis tiivis yhteydenpito toisaalta kotimaahan, eri päättäjätahoihin ja kumppanimaihin Natossa.
”Ei dramatiikkaa”
Tällä hetkellä puolustusliitossa yksi suurimpia kysymyksiä on se, millä asenteella sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa vähentänyt Yhdysvallat saapuu tämän kesän Ankaran huippukokoukseen.
Hiljattain tuli tieto esimerkiksi siitä, että Yhdysvallat suunnittelee vetävänsä kolmanneksen Eurooppaan sijoitettuina olevista hävittäjistään. Vähennyksiin on viitattu myös ”Nato-pommina”.
Asunmaan mukaan julkisuuteen viime aikoina tulleet tiedot liittyvät suoraan Natossa tehtävään taakansiirtoon.
– Tässä ei ole mitään dramatiikkaa ja haluaisin myös korostaa sitä, että kyse on pidempiaikaisemmasta kehityksestä, joka on alkanut jo ennen Trumpin kautta. Olemme pitkään tienneet, että Yhdysvaltain strategiset turvallisuusintressit eivät ole enää pääsääntöisesti Euroopassa.
Luotatteko siihen, että Yhdysvallat on nyt ja tulee tulevaisuudessakin olemaan sitoutunut Euroopan ja etenkin Suomen puolustamiseen?
– Keskeistä on, että Yhdysvallat edellyttää Euroopan maita ja Kanadaa ottamaan päävastuun tämän maanosan konventionaalisesta puolustuksesta. Tästä näkökulmasta vahvempi Eurooppa on myös Yhdysvalloille paljon parempi liittolainen, Asunmaa vastaa.
Vahvempi Eurooppa ja niin sanottu taakanjako ovatkin kaksi ensimmäistä tärkeää aihetta, jotka Asunmaa nostaa esiin myös Ankaran huippukokoukseen liittyen.
Molempiin näihin liittyy myös Euroopan puolustusteollisuuden elävöittäminen, jota on ajanut muun muassa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
– Kolmas kysymys on tietenkin Ukraina, joka tarvitsee edelleen vahvaa tukea. Tavoitteena on, että saamme vahvan viestin Ukrainan tuen jatkumisesta, Asunmaa toteaa.
