Euroopan keskuspankin (EKP) päätös korottaa ohjauskorkoaan oli odotettu, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
EKP tiedotti torstaina nostavansa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 2,25 prosenttiin.
Päätös vaikuttaa asuntovelallisiin, sillä EKP:n koronnostot heijastuvat euriborkorkoihin ja sitä kautta asuntolainojen korkotasoon.
Suurin osa suomalaisten kotitalouksien asuntolainoista on sidottu euriborkorkoihin.
Yhdellä koronnostolla on varsin maltillinen vaikutus asuntovelalliseen, mutta EKP:n päätös ennakoi useampaa nostoa, Kostiainen sanoo.
– Kyllähän tämä alkaa viitekorossa näkymään ja on näkynyt jo. Markkina on odottanut näitä koronnostoja. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor on jo noussut sinne lähemmäksi kolmea kuin kahta prosenttia, Kostiainen kertoo.
– Toki se sitten asuntovelallisen kuukausierässä tuntuu sen jälkeen, kun korontarkistuspäivä on osunut kohdalle, hän jatkaa.
”Se mietityttää”
Kostiaisen mukaan asuntovelallisella ei ole syytä huoleen, mutta siihen on hyvä varautua, että ensi vuoden aikana korot ovat lähempänä kolmea prosenttia.
– Se on hyvä oman talouden suunnittelussa ottaa huomioon, mutta sen isompaa koronnousua tässä nyt ei tällä hetkellä ainakaan ole näköpiirissä.
Asuntokauppa on käynyt jo pidemmän aikaa nihkeästi. Yksi tekijä on juuri huoli korkojen noususta, Kostiainen sanoo.
Tämä on näkynyt asuntolainahakemusten vähentyneessä määrässä.
– Varsinkin nyt, kun on epävarmuutta siitä, mille tasolle korot nousevat. Se varmaan mietityttää monia asunnonostajia.
Lähi-idän tilanne
Niin pitkään kuin globaali epävarmuus säilyy, asuntokauppa käy normaalia heikompana, sanoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen
Keskisen mukaan EKP:n torstain ilmoituksella ei juurikaan ollut merkittäviä vaikutuksia asuntovelallisille aiempaan tilanteeseen nähden.
– Periaatteessa 12 kuukauden euribor on hinnoitellut näitä koronnostoja sisäänsä jo ennen tätä.
EKP perusteli koronnostoa Lähi-idän sodan tuomalla inflaatiopaineella.
Korko-odotuksiin sisältyy aina odotus kriisitilanteen jatkumisesta, Keskinen kertoo. Jos Lähi-itään saataisiin rauha, energiamarkkinat eivät normalisoituisi sormia napsauttamalla.
Mikäli rauhansopimus saataisiin aikaiseksi, olisi se kuitenkin myös asuntovelalliselle hyvä uutinen. Odotukset tulevista koronnostoista pysyisivät maltillisimpina, Keskinen sanoo.
– Melkein se logiikka menee niin, että mitä pidempään solmukohta siellä säilyy ummessa, sitä nousevammat korko-odotuksetkin ovat. Sitä enemmän koronnostoja tässä tullaan näkemään.
Keskisen mielestä EKP reagoi hyvissä ajoin vallitsevaan tilanteeseen. Vuonna 2022 inflaatio päästettiin aivan liian korkealle tasolle ennen kuin korkoja lähdettiin nostamaan.
– Silloin euroalueen inflaatio huiteli jo yhdeksässä prosentissa. Nyt selvästi ei haluta tehdä sitä virhettä uudelleen.
