Norja kaatui Englannille MM-puolivälierässä kyseenalaisten vaiheiden jälkeen. Sanat ”tuomarifarssi” ja ”skandaali” värittävät juuri nyt uutisotsikoita, mutta niiden takana kytee jotain paljon suurempaa.
Tappiokin jätti vuonomaahan enemmän juhlittavaa kuin jossiteltavaa.
Turnaus oli viikinkilaumalta paitsi mallikas pelillinen esitys, myös käännekohta maan rikkaassa urheiluhistoriassa.
Jalkapallo on ollut aina toissijaisessa asemassa maassa, joka puskee eliittiluokan talvi- ja yleisurheilijoita maailmankartalle joka vuosi. Nyt maassa todistettiin viime viikkojen ajan niin poikkeuksellista ilmiötä, ettei paluuta vanhaan ole.
Norja on nyt jalkapallokansa.
Mainittujen talvi- ja yleisurheilun asemaa ei todellakaan tule kyseenalaistaa. Yhdetkään talvi- tai yleisurheilun arvokisat eivät kuitenkaan ole tuoneet maata yhteen, kuten jalkapallon MM-kisat.
Kaipa menestys maailman suurimmassa urheilutapahtumassa tekee sellaista.
Norjassa nähtiin täyteen pakattuja kisakatsomoita pohjoisesta etelään. Kaupunkien kadut täyttyivät punaisesta pelipaitamassasta, ja jokainen tietää Erling Haalandin 15-vuotiaana laulaman kappaleen sanat.
Ilmiö oli nähtävissä parhaimmillaan maan pääkaupungissa, Oslossa. Sain kokea sen itsekin, kun rantauduin kaupunkiin Englanti-ottelun alla. Tuolloin punainen aalto pyyhkäisi minut välittömästi.
Kyse ei ollut satunnaisista pelipaidoista ja maan lipuista, vaan lähes jokainen vastaantulija Oslon keskustassa kantoi yllään jotain jalkapallomaajoukkueen tunnusta. Erityisesti Haalandin, Martin Ødegaardin, Antonio Nusan ja Alexander Sørlothin nimistä koostuvat pelipaitameret ulottuivat lähes silmänkantamattomiin.
Ihmiset lauloivat maajoukkueen lauluja yhdessä. Moni suunnitteli jo kultajuhlia reilun viikon päästä pelattavan finaalin jälkeen – tai vähintäänkin voittoisaa välierää Argentiinaa vastaan.
Pääkaupunkiin oli kasattu useita tuhansia ihmisiä vetävä kisakatsomo. Niistä suurin oli Oslon maineikkaan kaupungintalon aukiolla, kuuluisalla Rådhusplassenilla. Siellä nähtiin historiaa jo neljännesvälierissä, kun Norja kaatoi Brasilian. Noin 50 000 ihmistä juhli voittoa kuin maailmanmestaruutta, ja ilmiöksi noussut viikinkien soutu sai kadut valtavaan huumaan.
Vaikka Norja taipuikin puolivälierissä, oli norjalaisten yhteishenki ja optimismi kaikkien aikojen huipussaan. Maa koki yhdessä jotain niin suurta, ettei se yksinkertaisesti voi päästää tästä irti enää koskaan.
Jatkossa Norja on todellinen uhka. Maajoukkueella on takanaan vankkumaton tuki hurjalta ja menestyksennälkäiseltä kansalta. Samalla maajoukkueen tähtipelaajat ovat astumassa Haalandin ja Ødegaardin johdolla parhaaseen peli-ikään. Maalla on jo johtotähti Haalandin muodossa. Hänen takanaan muhii hyvin kehityskelpoinen runko.
Maa ottaa valtavia harppauksia myös europelikentillä, pääosin piskuisen Bodø/Glimtin johdolla.
Norjalainen jalkapallo on todella terveessä tilassa. Laji jatkaa kasvamistaan Yhdysvalloissa kyseenalaisten tuomaripäätösten takia turnauksesta pudonneen joukkueen ansiosta.
Siksi Norja oli Englanti-puolivälierän suurin voittaja. Jatkossa maa ei ole enää "vain sensaatio".
