Mikkeliläisellä villieläinhoitajalla Jarmo Lautamäellä on paljon sanottavaa.
Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti tiistaina, että Savonlinnassa harhaillut ilveksenpentu lopetettiin lauantaina 14. marraskuuta, kun poliisi sai ilmoituksen eläimestä kansalaisen pihalla.
Lautamäen omistaman Jampan Eläinhoitolan vapaaehtoiset olivat samaan aikaan etsimässä ilvestä Savonlinnan taajamassa.
Lautamäen mukaan myös poliisi oli asiasta tietoinen ja oli luvannut ilmoittaa hänelle saamansa havainnot.
– Sain poliisipartion puhelimella kiinni pian sen jälkeen, kun he olivat lopettaneet ilveksen. Sillä hetkellä olin alle kilometrin päässä, hän kertoo.
Tapaukseen liittyy muutakin, mikä on herättänyt Lautamäessä vahvoja tunteita. Hän kritisoi viranomaisten toimintaa kovin sanoin.
– Olen tuohtunut vieläkin ja menettänyt yöuneni miettien, mitä olisi voinut tehdä toisin.
”Olisin toimittanut eläinlääkärille”
Poliisin mukaan paikalle mennyt poliisipartio havaitsi eläimen olevan pahasti loukkaantunut. Ilves makasi paikallaan eikä yrittänyt paeta. Eläimen toinen silmä oli muurautunut umpeen, ja päässä oli kookas, mädäntynyt vammakohta sekä kuivunutta verta.
Poliisi arvioi, että auto on osunut pentuun. Poliisi katsoi eläimen vammojen olleen sellaisia, että sen pitäminen hengissä olisi vain pitkittänyt sen kärsimystä. Poliisi päätti lopettaa pennun heti.
Lautamäen mukaan ilveksen tulehtunut haava, nälkiintyminen ja väsymys eivät ole riittäviä syitä lopetukseen.
Yli 20 vuotta loukkaantuneita tai muuten hädässä olevia luonnonvaraisia eläimiä hoitanut Lautamäki pitää realistisena, että ilves olisi voitu pelastaa.
– Olisin toimittanut ilveksen eläinlääkärille ja sille olisi löytynyt hoitopaikka, mikäli kunto olisi lääkärin mielestä ollut niin hyvä, että hoito olisi kannattanut aloittaa, hän sanoo.
– Huonokuntoinenkin eläin selviää hyvin usein. Toipumisprosessi kestää pitkään, mutta esimerkiksi tulehtuneet haavat eivät nekään maata kaada.
Lautamäen mukaan vielä edellisenä iltana ilveksen tassunjäljet olivat jääneet lumeen talon terassille noin puoli kilometriä sen löytöpaikasta.
– Kyllä se oli ihan hyvin kävellyt siellä.
Hämmästys eläinlääkäristä
Poliisi sai ensimmäisen ilmoituksen yksinäisestä, ilman emoaan liikkuvasta ilveksestä jo lokakuussa. Ilves liikkui keskustan alueella, muun muassa Talvisalossa.
Poliisin mukaan asiassa oltiin yhteydessä eläinlääkäriin, riistanhoitoyhdistykseen sekä Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Poliisi perusteli lopettamispäätöstä muun muassa sillä, että asiantuntijoiden mukaan yksinäisen pennun selviytymismahdollisuudet olivat heikot talven lähestyessä.
– Eläintä ei voitu karkottaa alueelta, koska alue on vesistön ympäröimä. Myöskään loukuttaminen ja siirtäminen muualle ei olisi poistanut pennun selviytymiseen liittyviä vaikeuksia, poliisi perusteli ratkaisuaan.
Lautamäkeä hämmästyttää, keneen eläinlääkäriin poliisi on ollut yhteydessä. Hän kertoo soittaneensa Savonlinnan valvontaeläinlääkärille, joka ei ollut tapauksesta tietoinen.
– Ilvestä ei ole voitu käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa missään ennen lopetuspäätöstä. Poliisi teki lopetuspäätöksen niin älyttömän äkkiä, ihan muutamissa minuuteissa. Poliisilla ei ole taitoa arvioida eläimen kuntoa.
Lautamäki arvelee, että poliisi on ollut eläinlääkäriin yhteydessä puhelimitse. Hänen mukaansa etäyhteydellä välitetyt tiedot eivät välttämättä kerro mitään ilveksen kunnosta.
– Ilves oli melkein kaksi kuukautta selvinnyt Savonlinnan keskustassa. Oli ikävää, että tämä tarina päättyi tällä tavalla.
Jos eläinlääkäri olisi todennut vastaanotollaan, ettei ilveksellä olisi paranemisen mahdollisuuksia, se olisi pitänyt Lautamäenkin mielestä lopettaa.
– Villieläinten ja kaikkien lemmikkienkin hoito perustuu siihen, että jos on pahasti sairas, niin silloin pitää päästää kivuistaan pois.
Jyrähdys Korkeasaarelle
Poliisin mukaan Korkeasaaren villieläinsairaalasta kerrottiin viranomaisille, ettei ihmisen hoitoon otettua ilveksenpentua voida enää palauttaa luontoon. Myös tämä lausunto pisti Lautamäen silmään.
– Se ei pidä paikkaansa. Kun Korkeasaari sanoo näin, se samalla vahingoittaa kaikkien luonnonvaraisten eläinten hoitajia, hän jyrähtää.
Lautamäki uskoo, ettei Korkeasaarella ole antaa asiasta lainkaan esimerkkejä. Lautamäellä itsellään on asiasta täysin erilaisia kokemuksia. Hän kertoo hoitaneensa esimerkiksi suuren määrän ketunpentuja.
– Monihan sanoo, että mitä järkeä niitä on hoitaa, kun ne eivät koskaan kasva villiksi.
– Tällainen ihminen voi tulla katsomaan, kun yritän saada kettuja ulkotarhasta kiinni vapautusta varten. Siinä on ollut henki monta kertaa vaarassa, koska ne eläimet ovat täysin villiintyneitä, kun ne ovat olleet omissa oloissaan muutaman kuukauden. Ne eivät todellakaan ole kesyjä, vaikka niitä on hoidettu poikasesta asti.
Ärtymyksestä huolimatta Lautamäki ei suunnittele vievänsä asiaa eteenpäin viranomaisille. Lautamäkeä harmittaa, sillä hän haluaisi kaikkien tekevän yhteistyötä toisiensa kanssa.
– En mahda tälle tilanteelle enää mitään.