Kotisynnytysten määrä kasvoi viime vuonna jälleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemattomien tietojen mukaan vuonna 2025 ennalta suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 169. Edeltävänä vuonna ennalta suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 165. Tiedot ovat peräisin THL:n syntyneiden lasten rekisteristä.
THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, että kotisynnytysten lisääntymisen taustalla on useita syitä. Osa äideistä haluaa synnyttää luonnollisesti ja vaikuttaa itse siihen, mitä synnytyksessä tapahtuu.
Osa taas pelkää sitä, että sairaalassa ei ole tarpeeksi paikkoja tai on ruuhkaa. Myös mahdollisuus saada kotikätilö mukaan synnytykseen lisää kotisynnytyksiä.
Suomessa on tällä hetkellä 21 synnytyssairaalaa. Vuonna 2024 Lohjan sairaalassa ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa lakkautettiin synnytykset.
Gissler kertoo, että Suomessa on vähän kotisynnytyksiä muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Tämä johtuu siitä, että julkinen terveydenhuolto ei oikein kannusta kotona synnyttämiseen. Jos haluaa kotisynnytyksen, niin pitää itse hankkia kätilö ja maksaa lystistä itse.
Tanskassa ja Islannissa kotisynnytys kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon. Näissä maissa noin 2–3 prosenttia lapsista syntyy kotona suunnitellusti.
Kuolemantapaukset
THL:n mukaan vuosina 2023–2025 on ollut viisi tapausta, joissa kotisynnytykseen on liittynyt lapsen kuolema. Kahdessa tapauksessa lapsi syntyi kuolleena niin, että sikiö oli menehtynyt jo ennen synnytyksen käynnistystä.
Kahdessa tapauksessa lapsi syntyi kuolleena, niin että ei ole tietoa siitä, milloin sikiö oli menehtynyt. Yksi elävänä syntynyt lapsi menehtyi ensimmäisen elinviikkonsa aikana.
Gissler kertoo, että Lupa- ja valvontavirasto (entinen Valvira) käy tapauksia läpi ja tarkastelee, onko niissä tapahtunut virheitä.
– Onko esimerkiksi kätilö tehnyt virheen tai onko tapahtunut jotain, jota ei olisi millään pystynyt estämään edes sairaalassa.
Iltalehti uutisoi aiemmin tapauksesta, jossa vauva kuoli kotisynnytyksessä, ja poliisi epäilee asiassa rikosta.
Villit raskaudet
THL:n julkaisemattomien tietojen mukaan vuonna 2025 oli myös 36 synnytystä, joiden kohdalla ei ole tietoa siitä, missä lapsi on syntynyt. Vuonna 2024 vastaavia tapauksia oli 23.
Viime vuonna oli myös kaksi synnytystä, joiden kohdalla ei ole tietoa siitä, onko sairaalan ulkopuolinen synnytys ollut suunniteltu vai suunnittelematon. Vuonna 2024 vastaavia synnytyksiä oli seitsemän.
THL tarkastelee tapauksia, ja lopulliset tilastot julkaistaan syksyllä.
– Osa on villejä raskauksia ja vapaita synnytyksiä, joissa raskautta ei seurata ja synnyttäjä on yksin tai doulan kanssa, ilman terveydenhuollon ammattilaista.
Vastaavissa tapauksissa tieto lapsen syntymästä tulee THL:lle väestörekisterin kautta. Tämän jälkeen selvitetään, onko synnyttäjää tai lasta hoidettu sairaalassa, ja pyritään tätä kautta saamaan tarkemmat tiedot synnytyksestä.
Gissler kertoo, että parikymmentä tapausta jää yleensä selvittämättä. Osa on suunniteltuja kotisynnytyksiä, ja osassa tieto suunnitelmallisuudesta tai suunnittelemattomuudesta ei lopulta päädy THL:n rekistereihin asti.
Villit raskaudet ja vapaat synnytykset ovat suuri riski mahdollisten komplikaatioiden vuoksi, Gissler sanoo.
Riskit
Suomessa suositellaan, että kaikki lapset syntyisivät sairaalassa. Gisslerin mukaan kotisynnytyksissä on aina olemassa vakavia komplikaatioriskejä.
Helsingin seudun kotikätilöt ovat arvioineet, että joka kolmas kotona alkanut synnytys päätyy sairaalaan. Tällöin synnytys ei ole edistynyt kotona tai on tullut komplikaatioita, joiden myötä on päätetty lähteä sairaalaan.
– Se on tietysti helppo, jos on lähellä sairaalaa. Mutta jos se lähin sairaala on kahdensadan kilometrin päässä, niin siinä voi tulla jo kiire. Koskaan ei tiedä.
Gissler nostaa esimerkiksi kohdun repeämisen.
– Se on hyvin harvinaista, mutta jos se tapahtuu kotona, niin se on tietysti hyvin dramaattinen ja voi johtaa kuolemaan.
Muut repeämät ovat yleisiä, ja niitä tulee Gisslerin mukaan parille prosentille synnyttäjistä.
Suurin ongelma on synnytyksen pitkittyminen. Lapsi saattaa olla liian suuri tai väärässä asennossa. Myöskään perätilaa ei saada käännettyä kotona oikein päin.
– Kun lapsi tulee sieltä jalat edellä, niin se voi olla hankala tilanne kokeneillekin kätilöille.
Kotisynnyttäjille ei myöskään ole tarjolla niin kattavaa kivunlievitystä, ja verenvuotojen runsaus voi yllättää. Gissler kertoo, että kotisynnyttäjällä ei tulisi olla mitään riskitekijöitä, kuten raskausdiabetesta.
– Komplikaation riski on aina suurempi, jos on taustasairauksia.
Myöskään ensisynnyttäjän ei tulisi synnyttää kotona.
– Se on uusi tilanne keholle. Kun on kerran synnyttänyt, niin seuraavat lapset tulevat yleensä nopeammin ja helpommin kuin ensimmäinen.
Sikiön ikä
Gissler kertoo, että yleisin riski vauvalle on asfyksia eli hapenpuute. Napanuora saattaa kiertyä vauvan kaulan ympärille, eikä asiasta tiedetä ennen synnytystä.
– Siinä vaiheessa ainoa keino pelastaa lapsi on hätäkeisarileikkaus, ja sitä ei tietysti kotona pysty tekemään.
Myös epämuodostumat ja ennenaikaisuus ovat isoja riskejä vauvalle. Vastasyntyneellä saattaa esimerkiksi olla vakava epämuodostuma, jota ei ole havaittu raskauden aikana, jos äiti ei ole käynyt seulonnoissa.
Kotisynnytyksissä sikiön täytyy olla täysiaikainen eli 37 viikon ikäinen. Sikiö ei myöskään saisi olla yliaikainen.
THL:n julkaisemattomien tietojen mukaan vuosina 2023–2025 kotona synnytetty vauva on ollut useimmiten 40 viikon ikäinen. Tällaisia tapauksia on 146.
Kahdessa tapauksessa vauva on ollut alle 37 viikon ikäinen. Tapauksia, joissa vauva on ollut juuri 37 viikon ikäinen, on vain yhdeksän.
Kustannukset
Suomessa synnyttäjä saa päättää itse, missä synnytyksensä hoitaa. THL suosittelee kuitenkin, että kotisynnytystä harkitsevat keskustelevat neuvolan tai lääkärin kanssa riskeistä ja mahdollisuuksista.
THL suosittelee myös, että kotisynnytyksessä olisi mukana kaksi henkilöä, kuten kätilö sekä terveydenhoitaja tai lääkäri.
– Toinen hoitaa synnyttäjää ja toinen vastasyntynyttä.
Gissler kertoo ymmärtäneensä, että kotisynnytyksissä päädytään usein ratkaisuun, jossa mukana on yksi kätilö ja doula tai synnyttäjän perheenjäsen.
Kotisynnytyksen kustannuksiksi Gissler arvioi 3 000–4 000 euroa. Rahaa palaa muun muassa kotikätilön korvauksiin sekä mahdollisten välineiden hankintaan.
SYNNYTYSTILASTOT
Synnytyspaikka
Synnytyssairaalassa syntyneet
2025: 44949
2024: 42951
2023: 42725
2022: 44218
2021: 48700
2020: 45729
Muussa sairaalassa tai terveyskeskuksessa syntyneet
2025: 11
2024: 12
2023: 20
2022: 9
2021: 23
2020: 16
Matkalla synnytyssairaalaan syntyneet
2025: 85
2024: 79
2023: 83
2022: 92
2021: 102
2020: 84
Kotisynnyttäjien ikä (2023-2025)
20-24 vuotias: 24 synnyttäjää
25-29 vuotias: 104 synnyttäjää
30-34 vuotias: 190 synnyttäjää
35-39 vuotias: 119 synnyttäjää
40+ vuotias: 37 synnyttäjää
Kotisynnyttäjien aiempien synnytysten määrä (2023-2025)
0 synnytystä: 43 synnyttäjällä
1 synnytys: 171 synnyttäjällä
2 synnytystä: 121 synnyttäjällä
3 synnytystä: 48 synnyttäjällä
4 tai yli synnytystä: 57 synnyttäjällä
Ei tietoa: 34 synnyttäjällä
Lähde: THL, syntyneiden lasten rekisteri, julkaisemattomat tiedot
