Maanläheinen ja fiksu tyyppi, josta et saa kirjoitettua värikästä juttua.
Niin evästettiin, kun keräsin tietoa juoksukomeetta Ilona Monosesta, 22.
Yksi esiin pulpahtanut nyanssi on vaaleanpunainen. Suomalainen on rakastunut oslolaiseen keskimatkojen juoksijaan Johannes Dallandiin, 23.
– Hän on hyvin energinen tyyppi. Olemme tosi samanlaisia ihmisiä, ja meillä on positiivinen elämänasenne. Tosi kiva jakaa arki hänen kanssaan, Mononen kertoo.
Lähes kaikki suomalaiset eturivin yleisurheilijat olivat keväällä Urheiluliiton harjoitusleirillä Portugalissa, mutta Mononen teki treeninsä Oslossa ja Lahdessa.
– Elän Suomen ja Norjan välillä. Ainakin toistaiseksi olen kirjoilla Lahdessa.
Tyrmäys jääkiekolle
Mononen on kotoisin Kanta-Hämeen Turengista. Se on jääkiekkoseura HPK:n vahvaa kannattajaseutua reilun vartin ajomatkan päässä Hämeenlinnan jäähallista.
– Kiekko ei kiinnosta yhtään, Mononen pamauttaa.
Turengin kaltaisilla pienemmillä paikkakunnilla, jossa ikäluokista ei tule riittävästi massaa palloilujoukkueisiin, yksilölajit pitävät pintansa.
– Lapsuudessa olin yleisurheilukoulussa Janakkalan Janassa. Tein aika monipuolisesti eri lajeja. Ensimmäisissä PM-otteluissa juoksin 800 metriä ja tonnia. Huomasin pärjääväni, ja hoksasin, että ominaisuuteni ovat aika hyvät kestävyysjuoksuun.
Yläasteen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan ajaksi Monosen perhe muutti Yhdysvaltojen Teksasiin isän työn vuoksi. Elettiin vuosia 2017–19.
– Teksasissa syttyi kipinä maastojuoksuun. Treenattiin aina tiiviillä kaveriporukalla. Olen yhä yhteydessä juoksukavereihini Yhdysvalloissa. Pisimmät ja merkityksellisimmät kaverisuhteet muodostuivat juoksun kautta.
Lukion Mononen aloitti Hämeenlinnassa, kunnes vaihtoi toiseksi vuodeksi Lahteen. Suomen Chicagoon veti valmentaja Mikko Rajamäki.
Ylioppilaaksi nainen kirjoitti E:n papereilla. Välivuoden jälkeen hän meni sisään Helsingin yliopistoon opiskelemaan soveltavaa psykologiaa.
– Opinnot etenevät koko ajan, mutta hirveän montaa kurssia ei kerralla kannata haalia. Parasta aikaa on neuropsykologian kesäkurssi menossa. Urheilu on ammattini ja opiskelu kivaa tasapainoa tuova harrastus.
Väärä stereotypia
Kilometrejä, kilometrejä ja kilometrejä. Ravintokuria, säntillistä nukkumista ja kurinalaista arkea. Spartalaista elämää, siis.
Mononen tyrmää kestävyysjuoksijoihin liittyvän stereotypian.
– Mitä vähemmän olen spartalainen, sitä paremmin suoriudun lajissani. En suorita elämää urheilun ulkopuolella, vaan elän elämääni siten kuin haluaisin elää muutenkin, juoksija ilmoittaa.
– Treenit sujahtavat arkeni lomaan. En mieti liikaa, että tunnin päästä on treenit, ja nyt pitää laittaa jalat kohti kattoa. Saatan vielä puoli tuntia puuhata ennen kuin laitan jalat kattoon, hän täsmentää.
Erityinen asenne
Loistava lahjakkuus, jolta löytyy geneettistä pohjaa. Kaulan jatke raksuttaa erinomaisesti.
Niin Monosta kuvailee Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare.
Määritelmä sopisi myös muutamaan muuhun viime vuosien aikana kansalliselle huipulle nousseeseen naisyleisurheilijaan. Heitä on yhdistänyt yhteinen ongelma: ollaan ajauduttu sekä fyysisiin että henkisiin ongelmiin.
Mononen on väistänyt vaikeudet.
– Olen pitänyt huolta, että urheilu ja elämä ovat tietynlaisessa tasapainossa. En ole koskaan antanut urheilulle liian isoa tilaa elämässäni. Olen aina nähnyt sen ulkopuolisena elämän osa-alueena, enkä koko elämänä.
Opintojensa myötävaikuttamana nainen on ymmärtänyt, ettei elämässä ole suositeltavaa pitää pipoa liian kireällä päässä.
– Hyvinvointini ei ole ikinä riippunut siitä, mitä teen urheilukentillä.
Kuningatarmatka kiehtoo
Henkilökohtainen ennätys 3 000 metrillä (8.48,42), 5 000 metrillä (15.04,48) ja keskiviikkona päälajissa 3 000 metrin estejuoksussa (9.18,50).
Lahden Ahkeran nainen on edennyt alkukaudesta huimaa ennätystahtia.
Hän on noussut estejuoksussa jopa EM-mitalikandidaatiksi.
– Urheilu-urani suurin tavoite on arvokisamitali. Se on mahdollista elokuussa Birminghamissa.
Vuonna 2024 Mononen vaihtoi sileiltä ratamatkoilta estejuoksuun. Lajivalintaa ei ole hakattu kiveen. Kuningatarmatka kiehtoo.
– Maratonin raakuus viehättää. Ominaisuuteni ovat ehkä jopa paremmat, mitä pidemmille matkoille mennään. Ratakymppi ei kiinnosta lajin yksinkertaisuuden vuoksi, vaan tykkään juosta maantiellä.
